Riskit ovat osa liiketoimintaa, eikä kaikkia riskejä voida välttää. Riskienhallintaa voidaan kuitenkin pitää tärkeänä osana yrityksen operatiivista toimintaa. Yleensä yrityksellä on jonkinlainen käsitys riskeistä ja jopa suunnitelma riskien kartoittamiseen ja ehkäisemiseen. Riskienhallinnan täytyy kuitenkin olla systemaattista ja jatkuvaa työtä, jos yrityksen haluaa selviävän yllättävistä tilanteista.
Riskien kartoittaminen
Aivan ensimmäisenä yrityksen on ymmärrettävä, minkälaisia riskejä yritystoiminnalla voi olla. Riskien kirjo on valtava ja riippuu aivan yrityksestä ja toimialasta, mitkä riskit oikeasti vaativat toimintaa. Jotta yritystoiminta voi olla vakaalla pohjalla, tulee yrityksen riskienhallinnan oltava kokonaisvaltaista ja jatkuvaa. Kun riskit on tiedostettu, voidaan sen jälkeen siirtyä pohtimaan riskien todennäköisyyttä. Tämän pohjalta voidaankin sitten valita, mitkä riskit vaativat toimia ja mitkä riskit yritys on valmis kantamaan itse. Riskien kartoittamisessa ja hallinnassa on usein järkevää käyttää asiantuntijoita, jotka osaavat määritellä parhaiten tarvittavat toimenpiteet.
Riskien tunnistaminen ja analysointi
Käytännössä siis riskienhallinnan suunnitteleminen alkaa olemassa olevien riskien tunnistamisella. Tämä voidaan tehdä suoraan luettelemalla, mitä riskejä yritystoiminnalla on. Tämän jälkeen riskit analysoidaan, jotta päästään ymmärrykseen siitä, mitä seurauksia riskin toteutumisella olisi ja mikä on sen todennäköisyys. Riskienhallinnassa on siis kyse samalla riskien toteutumisen ehkäisemisestä kuin mahdollisten seurausten minimoimisesta. Kun riskit ovat analysoitu, päätetään riskin käsittelyn metodista. Näitä käsittelymetodeja on viisi. Niiden käyttäminen vaihtelee yrityksen riskinottohalun ja yrityksen toiminnan laadun mukaan.
Riskien pienentäminen
Riskejä pienentämällä pyritään vaikuttamaan siihen, kuinka todennäköinen epäsuotuisa tapahtuma on ja kuinka suuret sen seuraukset ovat. Riskien pienentämistä voivat olla esimerkiksi koneiden ja laitteiston ylläpito, paloturvallisuuden kehittäminen, henkilöstön kouluttaminen ja vartioinnin tehostaminen. Riskien pienentämisessä on kuitenkin huomioitava siitä kertyvät kustannukset. Vähäpätöisten riskien pienentäminen ei aina ole kannattavaa, jos itse riskinhallinnan kustannukset ylittävät itse tapahtuman vahingot.
Riskien siirtäminen
Riski voidaan myös siirtää jonkun toisen vastuulle. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi erilaiset vakuutukset sekä työskentely alihankkijoiden kanssa. Myös sopimuksissa muiden yritysten kanssa voidaan määritellä vastuista niin, että osa riskeistä on siirretty toiselle sopijaosapuolelle. Riskiä voi harvoin kuitenkaan siirtää 100-prosenttisesti toisen vastuulle. Vakuutuksissa on yleensä omavastuut eikä kukaan suostu sellaiseen sopimukseen, jossa toinen osapuoli pesee kätensä kaikesta, mikä voi mennä vikaan.
Riskien välttäminen
Riskiä voi pyrkiä välttämään kokonaan. Yritys voi välttää riskiä niin, että koko riskialttiista toiminnasta pidättäydytään täysin. Yritystoiminnassa on kuitenkin aina joitain riskejä, eikä ilman riskinottoa voi myöskään olla voittoa. Tästä syystä riskin välttäminen on paras keino silloin, jos riski on kovin vakava seurauksiltaan eikä muita riskinhallintakeinoja voi käyttää.
Yritystoiminnassa on kuitenkin aina joitain riskejä, eikä ilman riskinottoa voi myöskään olla voittoa.
Riskien hajauttaminen
Riskin hajauttaminen tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että riski pyritään jakamaan useammaksi pienemmäksi riskin kohteeksi. Näin voi tehdä esimerkiksi jakamalla yksittäisten avainhenkilöiden tehtäviä niin, että useampi työntekijä voi tarvittaessa auttaa tuuraamisessa. Tällöin yhden tärkeän henkilön sairastuminen tai irtisanoutuminen ei aiheuta yrityksessä kaaosta.
Riskien hyväksyminen
Jotkut riskit on vain hyväksyttävä. Riskin pitämisen tulee kuitenkin olla tietoinen päätös, jolloin riskin olemassaolo on kuitenkin tiedossa. Yritys voi päätyä pitämään joitakin riskejä taloudellisista syistä tai muiden sopimusten omavastuiden vuoksi. Myöskään aivan pienimpiä riskejä ei välttämättä ole aina järkevää lähteä välttämään tai siirtämään.
Riskityypit
Riskit voidaan jakaa eri lajeihin. Karkeasti näitä ovat liikeriskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit, mutta riskilajeja voidaan jakaa edelleen pienemmiksi osiksi. Rajat eri riskiluokkien välillä ovat häilyviä ja jokin riski voi kuulua useampaan lajiin. Lisäksi tapahtumat voivat muodostaa ketjuja, joissa yhden riskin huomiotta jättäminen vaikuttaa myös useampaan muuhun yrityksen osa-alueeseen. Riskien lajittelu auttaa hahmottamaan paremmin sitä, minkälaisia riskejä yrityksellä voikaan olla. Riskien kartoituksessa kannattaakin käydä kaikki lajit yksitellen läpi, jotta mitään ei pääse unohtumaan.
Liikeriskit
Liikeriskit ovat sellaisia riskejä, jotka liittyvät liiketoimintaan niin, että niihin sisältyy myös voiton mahdollisuus. Nämä riskit siis vaikuttavat suoraan siihen, pääseekö yritys taloudellisiin tavoitteisiinsa vai ei.
Vahinkoriskit
Vahinkoriskit taas ovat yrityksen ulkopuolelta tulevia, yllättäviä tapahtumia. Useimmiten vahinkoriskit ovat tiedossa, mutta niiden toteutumisen ajankohta ei. Näistä riskeistä onkin arvioitava, kuinka todennäköisiä niiden toteutuminen on.
Taloudelliset riskit
Taloudelliset riskit liittyvät yrityksen rahoitukseen, vakavaraisuuteen ja pääoman riittävyyteen. Osa taloudellisista riskeistä on ennustettavissa, mutta osa on sellaisia, joihin yritys ei voi itse vaikuttaa.
Henkilöriskit
Henkilöriskejä ovat sellaiset riskit, jotka joko kohdistuvat henkilöstöön tai ovat sen aiheuttamia. Varsinkin pienessä yrityksessä henkilöriskeillä on suuri merkitys, koska esimerkiksi yhden avainhenkilön irtisanoutuminen voi vaikuttaa negatiivisesti koko yrityksen toimintaan. Muita henkilöriskejä voi olla esimerkiksi työntekijöiden sairastumiset ja tapaturmat, tahattomat virheet, tietovuodot sekä henkilöstön uupuminen. Lisäksi henkilökunnan sisäiset suhteet voivat aiheuttaa hallaa yrityksen toiminnalle.
Miten henkilöriskejä voi hallita? Henkilöriskien hallinnassa tärkeimpiä asioita ovat työpaikan ilmapiiri ja työn kuormittavuus. Työpaikalla on tärkeää kartoittaa tapaturmien mahdollisuudet sekä muut vaaratekijät. Näin voidaan ehkäistä sitä, että työssä loukkaannutaan tai sairastutaan. Myös henkinen jaksaminen on suuri tekijä henkilöriskien ehkäisemisessä. Jos työyhteisön ilmapiiri on huono ja työ on liian kuormittavaa, voi yrityksen olla vaikea pitää parhaimpia työntekijöitään. Jatkuva venyminen ylitöihin, valtavat vastuualueet ja vaikeat suhteet työpaikalla voivat johtaa työuupumukseen.
Omaisuusriskit
Omaisuusriskit ovat sellaisia riskejä, jotka uhkaavat kiinteän tai irtaimen omaisuuden tuhoutumista tai vahingoittumista. Ne voivat siis kohdistua esimerkiksi kiinteistöön, varastoon tai koneisiin ja laitteistoon. Tulipalo, vesivahingot, varaston arvon aleneminen, ongelmat kuljetuksessa ja koneiden hajoaminen ovat esimerkkejä omaisuusriskeistä.
Miten omaisuusriskejä voi hallita? Omaisuusriskit johtuvat useimmiten fyysisestä ympäristöstä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että omaisuusriskien hallinta on usein yksioikoisempaa kuin esimerkiksi henkilöstöön kohdistuvat riskit. Omaisuusriskejä vastaan on hyvä ottaa vakuutuksia, jotka korvaavat mahdolliset vahingot. Lisäksi työpaikan turvallisuus ja tiedottaminen vaikuttaa siihen, miten todennäköisiä riskit ovat. Esimerkiksi yrityksen paloturvallisuus ja pelastussuunnitelman laatiminen voivat estää ja pienentää tulipalon riskiä. Ne voivat myös vahingon sattuessa pelastaa henkiä.
Rikosriskit
Yritys voi joutua rikoksen kohteeksi. Tällaisia rikoksia voivat olla esimerkiksi varkaus, murto, petos tai ilkivalta. Nykyään on pidettävä mielessä sekin, että iso osa rikoksista on siirtynyt nettiin. On lisäksi tärkeää muistaa, että itse yritys voi syyllistyä rikokseen ja joutua siitä vastuuseen.
Miten rikosriskejä voi hallita? Rikoksia vastaan voi suojautua ennakoimalla mahdolliset rikokset jo ennen kuin mitään ehtii tapahtua sekä vakuuttamalla yrityksen arvokkain omaisuus. Rikokset ovat yleensä suunniteltuja. Mitä suurempaa vahinkoa rikoksesta yritykselle tulee, sitä enemmän rikosta on täytynyt suunnitella. Murtautumisen ja varkauksien todennäköisyyttä voi pienentää sillä, että valvontaa lisätään ja työpaikalle asennetaan murtoa hankaloittavia esteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi lukot, hälyttimet sekä kalterit. Lisäksi seurantaa voi lisätä keräämällä tietoa siitä, kuka on liikkunut yrityksen tiloissa tai käyttänyt yrityksen tietojärjestelmiä. Henkilökunnan kouluttaminen on myös tärkeässä asemassa rikosten ehkäisemisessä.
Vastuuriskit
Vastuuriskit koskevat niitä vastuita, joista yritys voi joutua korvausvelvolliseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaalle tai toiselle yritykselle aiheutetut vahingot sekä ympäristövahingot. Jotkut vastuuriskit voivat olla jo etukäteen tiedossa, mutta esimerkiksi yksittäisen työntekijän inhimillisen virheen aiheuttamaan vahingonkorvausvastuuseen voi olla hankala valmistautua etukäteen.
Miten vastuuriskejä voi hallita? Vastuuriskejä voi hallita vakuutuksilla ja sopimuksilla. Lähinnä siis sopimuksissa muiden yritysten kanssa voidaan neuvotella siitä, kenelle mahdollinen vahinkovastuu kuuluu.
Sopimusriskit
Sopimusriskit liittyvät yritysten väliseen sopimiseen. Usein riskinä on se, että sopimusta ei ole laadittu, tai se on laadittu huolimattomasti. Mahdollisten ongelmien seurauksia ei ole sovittu etukäteen eikä sopijaosapuolet ole tietoisia siitä, mikä vastuu kuuluu kenellekin. Sopimusriskit ovatkin siis usein hyvin läheisiä vastuuriskien kanssa.
Miten sopimusriskejä voi hallita? Sopimusriskien hallinnassa tärkein avain on huolellinen sopimusten laatiminen. Koska sopimus on sitova, tulee siinä määritellä seuraamukset sopimusrikkomuksille sekä kaikkien osapuolten vastuut ja velvollisuudet. Hyvä sopimus on sellainen, jossa ei ole tilaa useille tulkinnoille. Jotta yritys itse ei joutuisi korvausvelvolliseksi sopimuksen rikkomisesta, on varmistuttava aina siitä, ettei sopimuksessa luvata liikoja. Jos sopimuksessa ei ole merkintää jostain, sovelletaan tällöin lakeja, jotka ovat yleensä ostajan puolella. Kannattaa siis perehtyä yritystä koskeviin lakeihin sekä toimialan kaupan käytäntöihin!
Hyvä sopimus on sellainen, jossa ei ole tilaa useille tulkinnoille. Jos sopimuksessa ei ole merkintää jostain, sovelletaan tällöin lakeja, jotka ovat yleensä ostajan puolella.
Keskeytysriskit
Keskeytysriskit ovat erityisesti pienen yrityksen ongelmia. Jos esimerkiksi kuljetuksessa tai tuotannossa tulee viiveitä, voi yritys menettää tärkeitä asiakkaita tai joutua taloudellisiin ongelmiin. Yrityksen palkat ja muut juoksevat kulut tulee maksaa myös, vaikka myyntiä ei tule sisään. Keskeytysriskit ovatkin hankalia juuri siksi, että niiden luonne mahdollistaa pitkienkin ongelmaketjujen syntymisen. Keskeytykset voivat olla suoraan yrityksestä johtuvia tai sellaisia, joihin yritys ei voi mitenkään vaikuttaa. Molempiin on kuitenkin varauduttava etukäteen, koska yrityksen asiakkaita ei kiinnosta se, kenestä viive johtuu.
Miten keskeytysriskejä voi hallita? Yrityksen on löydettävä toiminnastaan se heikoin lenkki, josta kaikki muu on kiinni, jotta ongelmien ketjuuntumiselta voidaan välttyä. Tämä voi juurikin olla tietty avainhenkilö, tietojärjestelmä tai tavarantoimittaja. Kun todennäköisimmät keskeytyksen aiheuttajat ovat löytyneet, tulee näille sitten etsiä varajärjestelmiä. Jos koko yritys pysähtyy yhden henkilön jäädessä sairaslomalle, kannattaa tämän henkilön tehtäviä opettaa myös muulle henkilökunnalle. Jumittaville koneille tai järjestelmille voi tehdä vaihtoehtoisia toimintasuunnitelmia keskeytyksen varalle. Keskeytysriskejä vastaan voi suojautua myös vakuutuksilla, mutta usein näiden riskien seuraukset eivät ole pelkästään taloudellisia. Jos yrityksen maine menee, koska toimitukset hidastelevat ja asiakasjärjestelmät eivät toimi, saattaa asiakas pitää yritystä epäluotettavana kauppakumppanina.
Riippuvuusriskit
Riippuvuusriskit liittyvät yrityksen riippuvuuteen sidosryhmiinsä. Riskiä lisää se, jos yrityksellä on vain yksi avaintoimittaja tai yksi suuri asiakas. Tällöin toimittajan toimitusongelmat tai asiakassuhteen päättyminen voi johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin. Pitkät toimitusketjut altistavat yrityksen riskeille ja nostavat häiriöiden todennäköisyyttä.
Miten riippuvuusriskejä voi hallita? Riippuvuusriskien ja keskeytysriskien hallitseminen lähtee samoista periaatteista. Jotta yritys voi valmistautua keskeytyksiin, tulee riippuvuutta hajauttaa. Myös riippuvuusriskejä voi siirtää vakuutuksilla.
Tietoriskit
Tietoriskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät yrityksen tietokantoihin ja muihin dokumentteihin. Näitä voivat olla esimerkiksi tietojen vuotaminen tai niiden tuhoutuminen. Tietoriskeihin voidaan laskea myös erilaiset tietoturvariskit, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa yritykselle. Tärkeää on myös, että tiedot ovat aina ajan tasalla sekä oikeiden henkilöien saatavissa.
Miten tietoriskejä voi hallita? Sähköisten tietojen säilyttämisessä tärkeää on se, että käytetty teknologia on hyvin huollettua ja päivitettyä. Yrityksen käytössä on myös oltava suojaus haitta- ja vakoiluohjelmia vastaan. Lisäksi tietojen tulisi löytyä useammasta kuin yhdestä paikasta tietojen tuhoutumisen varalta. Tämä koskee niin fyysisiä kuin sähköisiäkin tietolähteitä. Esimerkiksi arkistojen tuhoutuessa tulipalossa on tärkeää, että tiedot ovat saatavilla myös jossain muussa paikassa. Myös tietoriskien minimoimisessa henkilökunnalla on suuri vastuu. Henkilöstön on tiedettävä, kenelle tietoa voidaan jakaa, miten sitä käsitellään, ja kuinka tietokoneviruksilta ja haittaohjelmilta voi suojautua.
Likviditeettiriskit
Likviditeettiriskeillä tarkoitetaan tilanteita, joissa yrityksen käyttöpääoma ei ole riittävä esimerkiksi lainojen ja ostojen maksamiseen. Vaikka yrityksellä olisi muuten omaisuutta, voi maksukyky silti takkuilla. Jos yritykseltä puuttuu maksuvalmius, voi se johtaa jopa maksukyvyttömyyteen ja yrityksen konkurssiin.
Miten likviditeettiriskejä hallitaan? Likviditeettiriskejä pyritään välttämään rahoituksen riittävyydellä ja jatkuvalla suunnittelulla. Yrityksen onkin siis pidettävä huolta siitä, että budjetissa huomioidaan likvidien varojen riittävyys kaikkiin kuukausittaisiin menoihin. Yleensä yrityksen ei ole järkevää lepuuttaa valtavia määriä varoja pankkitilillä, mutta jonkinlainen rahoitusreservi tulee kumminkin olla olemassa. Lisäksi yrityksellä on hyvä olla valmiit suhteet rahoittajiin, jos pikaista lisärahoitusta tarvitaan. Likviditeettiriskiä voidaan hallinnoida myös luottolimiiteillä, joille yleensä maksetaan korkoa.
Korkoriskit
Korkoriskit liittyvät korkojen muutoksiin. Isoin riski on yrityksillä, joilla on paljon lainaa vaihtuvalla korolla. Kun kansainväliset markkinat heiluvat, muuttuvat myös viitekorot. Yrityksen toiminnasta riippuen voi korkoriskillä olla vaikutusta myös siihen, saako yritys suunniteltuja korkotulojaan täysmääräisenä.
Miten korkoriskejä hallitaan? Korkoriskeiltä on parasta suojautua jo velasta neuvotellessa. Luotontarjoaja voi usein tarjota korkosuojausta, kuten kiinteää korkoa tai korkokattoa.
Valuuttakurssiriskit
Yritys, joka käy ulkomaista kauppaa vieraalla valuutalla, on altis valuuttakurssiriskeille. Jos valuuttakurssi muuttuu myyntisopimuksen ja varsinaisen maksun välillä, tulee jommallekummalle kaupan osapuolelle valuuttakurssitappiota.
Miten valuuttakurssiriskejä hallitaan? Valuuttakurssiriskejä vastaan voi varautua valuuttatermiineillä- ja optioilla. Näillä siis tulevaisuudessa käytettävä valuuttakurssi sovitaan jo etukäteen. Valuuttaoptiolla yrityksellä on oikeus käydä kauppaa tietyssä ennalta sovitussa kurssissa. Velvollisuutta ei ostosta tai myynnistä tähän hintaan ole, vaan yritys voi itse päättää, haluaako se käyttää option. Näin yritys siis suojautuu korkojen negatiivisilta muutoksilta, mutta pitää edelleen mahdollisuuden itsellään hyötyä kurssivaihteluista.
Muut riskit
Yrityksen muut riskit voivat liittyä esimerkiksi sääolosuhteisiin, oikeudenkäyntikuluihin, myytyjen tuotteiden aiheuttaman vahingon korvaamiseen, sukupolvenvaihdokseen tai säännösten ja lakien muuttumiseen. Useat riskit ovat toimiala- ja yrityskohtaisia. Joillakin aloilla työturvallisuus on yritystoiminnan suurin riski, toisaalla taas valuuttakurssin muutokset.
