Yrityksen perustaminen sujuu näillä ohjeilla – ajantasainen tieto kaikkiin osa-alueisiin

Oman yrityksen perustaminen ei ole ollenkaan niin hankalaa, kuin miltä se usein saadaan kuulostamaan. Huomioon otettavia asioita on kuitenkin paljon.

Aloittavalla yrittäjällä on liuta asioita, joista on oltava selvillä ennen yritystoiminnan aloittamista. Toki tietoa löytyy mm. valtion laitosten omilta sivuilta, mutta tieto on ripoteltuna ympäriinsä ja kapulakielisistä ohjeista on usein vaikea saada selvää. Tämän sivuston tarkoituksena on kasata kaikki yrityksen aloittamiseen ja sen menestyksekkääseen pyörittämiseen liittyvä tieto yhdelle sivustolle.

Käymme vaihe vaiheelta läpi mm. miten eri yritysmuotojen perustaminen tapahtuu, kuinka kirjanpito tulee hoitaa ja miten verojen määrä lasketaan. Tärkeitä aiheita uutta yritystä perustettaessa ovat myös yrityksen hallinto sekä rahoituksen hankkiminen. Olipa mielessä sitten osakeyhtiön perustaminen tai pienimuotoisen yritystoiminnan aloittaminen toiminimellä, löydät vinkit ja ohjeet aloittavan yrityksen perustamiseen suunnitteluvaiheesta aina varsinaisen yritystoiminnan aloittamiseen.

Kiinnostaako kevytyrittäjyys?

Yrityksen perustaminen käytännössä

Yrityksen perustaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Varsinkin nykyään, kun useat asiat voi tehdä verkossa, ei varsinainen yrityksen perustaminen todellakaan vie aikaa. Ongelmaksi saattavatkin muodostua ne kaikki muut asiat, mitä yrityksen perustaminen vaatii. Nämä asiat tietenkin vaihtelevat sen mukaan, minkälainen yritys on kyseessä. Osakeyhtiön perustaminen eroaa valtavasti toiminimen perustamisesta.

Jokaisen yrityksen perustaminen lähtee kuitenkin suunnittelusta. Ensin on luotava liiketoimintasuunnitelma ja budjetti sekä etsiä rahoittajia. Ilman hyvää liikeideaa yrityksen perustaminen on mahdotonta. Jos olet aloittava yrittäjä, kannattaa muistaa, että esimerkiksi starttiraha on haettava ennen yritystoiminnan aloittamista. Rahoittajien ja starttirahan hakeminen onkin helpompaa, kun yrityksellä on toimiva liiketoimintasuunnitelma. Koko tulevaa yritystoimintaa määrittävä tekijä on myös yritysmuodon valinta. Itse yrityksen perustaminen riippuu yritysmuodosta – jotkut yritykset voidaan perustaa sähköisellä lomakkeella ja ilmoitukseen tarvittavat liitteet eroavat paljon toisistaan.

Yrityksen perustaminen koostuukin siis periaatteessa kolmesta osasta: suunnittelusta, byrokratiasta ja toiminnan aloittamisesta. Suunnitteluvaiheessa pohditaan nimeä, konseptia, rahoitusta, budjettia ja yritysideaa. Tässä vaiheessa yrityksen perustaminen saattaa olla vielä unelma, joten on tärkeää suunnitella tuleva yritystoiminta mahdollisimman konkreettisesti. Yrityksen perustaminen byrokratian näkökulmasta tarkoittaa nimenomaan Y-tunnuksen hakemista, mahdollisiin Verohallinnon rekistereihin ilmoittautumista sekä vakuutusten ja mahdollisten toimilupien hankkimista. Tämän jälkeen yrityksen perustaminen onkin jo todellisuutta: olet valmis pyörittämään yritystäsi.

Suunnittelun ja ideoinnin ei tosin tulisi loppua tähän. Vaikka yrityksen perustaminen tuntuukin isolta askeleelta, on varsinainen yrityksen pyörittäminen vieläkin suurempi tehtävä. Olipa kyseessä sitten osakeyhtiö, henkilöyhtiö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, on sinun hoidettava esimerkiksi kirjanpito ja verotus. Jossain vaiheessa ajankohtaiseksi voi myös tulla henkilökunnan palkkaaminen. Tällöin sinun tulee tietää myös mm. työnantajamaksuista ja työsopimuksen sisällöstä.

Käymme läpi artikkeleissamme verotuksen ja yritysmuotojen lisäksi myös asioita, joiden ansiosta yrityksen perustaminen on yksiselitteisempää ja helpompaa.

Oikean yritysmuodon valinta

Yritysmuodot

Ennen yrityksen perustamista on tärkeää miettiä, mikä yritysmuoto sopii parhaiten aiottuun yritystoimintaan. Onko yrittäjiä yksi, kaksi vai kaksikymmentä? Tarvitseeko yritys paljon pääomaa? Aikooko yritys laajentua tulevaisuudessa? Minkälaiset suhteet yhtiömiehillä on? Paljonko henkilökohtaista riskiä yrittäjä on valmis sietämään? Kaikki nämä vaikuttavat osaltaan siihen, minkälainen yhtiömuoto sopii yritystoimintaan parhaiten.

Alta löydät lyhyen esittelyn kustakin yritysmuodosta. Oikealta voit valita kiinnostavimman yritysmuodon ja lukea pidemmän tietopaketin siitä, miten kyseisenlainen yritys perustetaan.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli ”toiminimi”

Yksityinen elinkeinonharjoittaja on nimensä mukaisesti henkilö, joka harjoittaa elinkeinoaan ilman yritystä pelkällä toiminimellä. Toiminimen perustaminen on muita yritysmuotoja helpompaa ja nopeampaa. Jos toiminimen toiminta on pientä, sallitaan sille muitakin kevennyksiä esimerkiksi kirjanpitoon liittyen.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja on henkilökohtaisessa vastuussa kaikista veloista ja velvollisuuksista henkilökohtaisesti, eli toiminimi ei ole itsenäinen oikeushenkilö. Tämä näkyy myös siinä, että toiminimiyrittäjä voi nostaa vapaasti varoja yrityksestään ja yritystulo verotetaan hänen henkilökohtaisena tulonaan.

Kevytyrittäjyys

Kevytyrittäjyys ei sinänsä ole varsinainen tunnistettu yritysmuoto. Se kuitenkin eroaa sen verran muista yrittäjyyden muodoista, että se on esiteltävä erikseen yritysmuotojen yhteydessä. Kevytyrittäjä käytännössä käyttää ulkoista laskutuspalvelua, joka usein myös hoitaa kaiken muun yrittäjyyteen liittyvän paperityön. Käytännössä siis yrittäjä saa kevytyrittäjäpalvelusta palkkaa, vaikka varsinainen työ suoritetaan muualla. Palvelusta ei tarvitse maksaa kiinteää maksua, vaan palvelu veloittaa tietyn prosenttimäärän laskuista.

Kevytyrittäjyys on hyvä tapa testata omaa liikeideaa sekä omaa sopivuutta yrittäjäksi. Työttömyysturvan ja YEL-maksujen kannalta kevytyrittäjä lasketaan yrittäjäksi. Kevytyrittäjyyttä Suomessa tarjoaa esimerkiksi UKKO.fi.

Osakeyhtiö (oy)

Osakeyhtiö on henkilöyhtiöitä suositumpi siitä syystä, että osakeyhtiön omistajat ovat vastuussa yrityksestä vain sillä pääomalla, minkä he ovat yritykseen sijoittaneet. Osakeyhtiön hallinnoiminen ja verottaminen sen sijaan ovat sen verran monimutkaisia, että pientä toimintaa harjoittavan yrityksen kannattaa vertailla myös muita vaihtoehtoja.

Osakeyhtiölle vaaditaan vähintään 2 500 euron pääomaa perustamisvaiheessa ja se käsitetään itsenäisenä oikeushenkilönä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että osakeyhtiöltä verotetaan erikseen yhteisövero. Lisäksi osakeyhtiö voi ajautua konkurssin ilman, että sen velat ja velvollisuudet siirtyvät yhtiön omistajille.

Osuuskunta (osk)

Suurin osa suomalaisista kuuluu johonkin osuuskuntaan, vaikka yritysmuotona se ei olekaan kovin suosittu. Osuuskunnan omistajista käytetään nimetystä ”jäsen” ja he vastaavat yrityksen riskeistä pelkästään osuuspääomapanoksellaan. Jäsenet voivat siis liittyä ja jäädä pois osuuskunnan toiminnasta melko vapaasti, eikä osuuskunnan jäsenmäärää ole rajoitettu. Osuuskunnan jäsenet osallistuvat yrityksen toimintaan käyttämällä sen tarjoamia palveluita. Myös osuuskunta on itsenäinen verovelvollinen. Suomessa merkittäviä osuuskuntia ovat esimerkiksi S-Ryhmä ja OP.

Kommandiittiyhtiö (ky) ja avoin yhtiö (ay)

Kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö ovat molemmat henkilöyhtiöitä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että yrityksessä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä ja että yrittäjät ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen veloista ja muista velvoitteista. Ainoa ero avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön välillä on se, että kommandiittiyhtiössä vähintään yksi on äänetön yhtiömies ja yksi vastuunalainen yhtiömies.

Äänetön yhtiömies on käytännössä pelkässä rahoittajan roolissa, eikä hänellä siten ole samoja velvollisuuksia eikä toisaalta etuuksia, mitä vastuunalaisella yhtiömiehellä. Avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet ovat yhdessä vastuussa kaikesta. Henkilöyhtiö on joustava yritysmuoto, jossa melkein kaikesta yritykseen liittyvästä voidaan sopia erillisessä yhtiösopimuksessa.

Julkinen osakeyhtiö (oyj)

Julkinen osakeyhtiö eroaa tavallisesta osakeyhtiöstä sillä, että sen osakkeista käydään julkista kauppaa pörssissä. Julkiselle osakeyhtiölle on asetettu lisävaatimuksia hallintoon ja osakepääoman määrään liittyen. Koska useimmilla yrityksillä ei alkuvaiheessa ole tarvittavaa alkupääomaa, perustetaan ensin yksityinen osakeyhtiö, joka voidaan myöhemmin muuttaa julkiseksi.

Kaikki julkiset osakeyhtiöt eivät ole pörssiyhtiöitä, mutta kaikki Suomessa listautuneet yritykset ovat julkisia osakeyhtiöitä. Pörssiin listautuneilla yrityksillä on tiedonantovelvollisuus, jotta yritykseen sijoittavat voivat olla perillä yrityksen toiminnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että pörssiyhtiön on julkistettava puolivuosikatsaus, toimintakertomus sekä tilinpäätös. Jos yhtiön tulos on ennustettua huonompi tai parempi, on sen julkaistava tulosvaroitus.

Olisiko kevytyrittäjyys vaihtoehto?

Sivutoiminen vai päätoiminen yrittäjä

Ennen yrityksen perustamista on syytä pohtia, onko yrittäminen päätoimista vai sivutoimista. Sivutoiminen yrittäjä siis harjoittaa yritystoimintaa esimerkiksi opiskelun tai palkkatyön ohella. Sivutoimisena yrittäjänä voi kokeilla liikeideaa ja kynnys päätoimiseksi yrittäjäksi madaltuu. Lisäksi näin on mahdollista saada lisätuloa muun tulon ohelle. Päätoiminen yrittäjä taas antaa suurimman työpanoksen omalle yritykselleen.

Ero päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjän välillä liittyy enimmäkseen verotukseen sekä työttömyysturvaan. TE-toimisto tekee arvion siitä, onko yrittäjä sivu- vai päätoiminen yrittäjä työhön käytetyn tuntimäärän perusteella. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysturvaan, kun taas sivutoimiselle voidaan myöntää soviteltua päivärahaa. Sivutoimiselle yrittäjälle ei voida maksaa starttirahaa, mutta yritystoiminnan laajentuessa siihen on mahdollisuus.

Mikäli yritysideaa on mahdollista lähteä kehittämään ilman suuria investointeja, kevytyrittäjyys saattaa olla alkuun sopivin ratkaisu. Tällöin yrityksen perustaminen tulee ajankohtaiseksi mahdollisesti myöhemmin. Erityisesti palvelualoilla kevytyrittäjyys vakiintunut toimintamalli ja monet kevytyrittäjät jättävätkin oman yrityksen kokonaan perustamatta.

Alla lyhyt video, jossa selitetään havainnollisesti, mitä kevytyrittäjyys on. Ennen yrityksen perustamista kannattaa arvioida, voisiko jokin laskutuspalvelu olla vaihtoehto omalle yritykselle. 

Yrityksen taloushallinto

Kirjanpito

Kirjanpito on osa minkä tahansa yrityksen toimintaa. Kirjanpitoa pidetään yleensä kaksinkertaisena, jolloin jokaiselle tapahtumalle merkitään vähintään yksi kirjanpidon tili rahan lähteeksi ja yksi rahan käyttötiliksi. Kirjanpitoon merkitään siis kaikki yritykset menot ja tulot sekä rahoitustapahtumat. Lisäksi on useita pelkästään kirjanpidollisia eriä, jotka täytyy merkitä.

Mitä suurempi yritys, sitä suositeltavampaa on erillisen kirjanpitäjän palkkaaminen. Pienen toiminimen kirjanpito on yksinkertaista, sillä sen ei tarvitse pitää kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhdenkertainen kirjanpito eroaa nimensä mukaisesti sillä, että siinä ei ole tarpeen merkitä tilitapahtumille vastatiliä. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa ei myöskään tarvitse ottaa huomioon suurta osaa kahdenkertaisen kirjanpidon laskennallisista tapahtumista, vaan liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon silloin, kun raha fyysisesti liikkuu.

Vaikka aloittavan tai jo pidemmälle ehtineen yrityksen kirjanpito olisikin ulkoistettu, kannattaa yrittäjän tutustua vähintään pintapuolisesti kirjanpidon peruskäsitteisiin ja toimintamalleihin samalla, kun yrityksen perustaminen ja siihen liittyvät asiat ovat selvityksen alla.

Vaivatonta kirjanpitoa uudelle yrittäjälle

Yrityksen ja yrittäjän veroasiat

Verotus

Verotus on yksi niistä osa-alueista, jotka liittyvät kertojasta riippuen yrittäjyyden ihanuuteen tai kirouksiin. Jo yrityksen perustaminen vaatii yhteydenottoa Verohallintoon, eikä uusi yrittäjä pääse pitkälle yritystoiminnassaan ennen kuin veroasiat tulevat ajankohtaiseksi.

Jo ennen yhtiön perustamista on suositeltavaa miettiä, mitkä verohallinnon rekisterit ovat alkuun sellaisia, joihin oma yritys tulee ilmoittaa. Nämä rekisterit ovat ennakkoperintärekisteri, arvonlisäverovelvollisten rekisteri eli alv-rekisteri sekä työnantajarekisteri. Varsinkaan pienen yrityksen kirjautuminen näihin rekistereihin ei ole aina pakollista, ainakaan heti yritystä perustettaessa. Alv-rekisteriin ilmoittautuminen saattaa kuitenkin olla järkevää silloinkin kun se ei ole pakollista, sillä näin ostojen arvonlisäverot voi vähentää tai saada palautuksina. Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen taas on käytännössä aina järkevää, muttei aina mahdollista.

Usein kuulee sanottavan, että toiminimen verotus on yksinkertaista, sillä toiminimen ja sen ”omistajan” varat ovat käytännössä sama asia. Erilaisia vähennyksiä ja huojennuksia sekä muita huomioon otettavia seikkoja on kuitenkin niin paljon, että useimmat yksityiset elinkeinonharjoittajat kääntyvät verotusasioissa tilitoimiston puoleen.

Osakeyhtiön verotus on sikäli erilaista, ettei aloittavan yrittäjän tapauksessa voi olla ottamatta huomioon myös henkilökohtaisia veroja kokonaisuutta laskiessa. Teknisesti yhtiön ja omistajan verot ovat erillään, mutta käytännössä ne otetaan yrittäjävetoisten yhtiöiden verosuunnittelua tehdessä huomioon.

Yrityksen nimen valitseminen

Toiminimen valinta

Yrityksen nimeäminen voi olla haastavaa. Hyvä nimi jää ihmisten mieleen, on helposti muistettavissa eikä sekoitu muiden yritysten nimiin tai tavaramerkkeihin.

PRH:lla on useita ohjenuoria, minkä mukaan yritys on nimettävä. Isoin ongelma nimen hyväksymisessä on yleensä se, että vastaava nimi on jo jonkin toisen yrityksen käytössä. PRH:n nimipalvelussa on mahdollista etsiä ennen ilmoitusta kaupparekisteriin, onko nimi rekisteröity jo jollekin muulle yritykselle. Kun perustamisilmoituksessa ehdottaa yritykselle tai yksityiselle elinkeinonharjoittajalle rekisteröitävää nimeä, kannattaa mukaan liittää myös vaihtoehdot sen varalle, että ensisijainen nimi ei ole mahdollinen.

Yrityksen nimessä on oltava mukana yhtiömuodon tunnus, yksityistä elinkeinonharjoittajaa lukuun ottamatta. Yksityinen elinkeinonharjoittaja usein silti valitsee nimessään käytettävän sanaa ”toiminimi” tai lyhennettä ”tmi”.

Rinnakkaistoiminimi

Rinnakkaistoiminimellä tarkoitetaan toiminimen suoraa käännöstä toiselle kielelle. Varsinaisen toiminimen rinnalla voi siis käyttää vieraskielistä nimeä, jos se on sisällöllisesti vastaava suomen- tai ruotsinkielisen nimen kanssa.

Aputoiminimi

Aputoiminimi on varsinaisen toiminimen rinnalla käytettävä nimi, jonka alla tiettyä osaa liiketoiminnasta harjoitetaan. Aputoiminimellä ei voida harjoittaa koko yrityksen liiketoimintaa, vaan sitä käytetään esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys toimii usealla toimialalla ja aputoiminimi otetaan kattamaan niistä yhtä. Aputoiminimestä on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin ja sen hyväksymiseen käytetään samoja kriteerejä kuin varsinaisen toiminimenkin. Huomionarvoista on myös se, että aputoiminimessä ei saa olla yhtiömuodon tunnusta, kuten oy tai ky.

Yrityksen rahoitus ja yrittäjän tuet

Rahoitusmuodot

Rahoituksen järjestäminen on jokaisen aloittavan yrityksen mietittävä etukäteen. Onko yritystoiminnan aloittamisessa laite- tai vuokrakustannuksia? Onko henkilökuntaa palkattava saman tien? Onko kyseessä yhden hengen yritys, jonka pyörittämiseen ei tarvitse tehdä suuria hankintoja? Oli kyseessä sitten mikä yritysmuoto tahansa, harvaa toimintaa voi pyörittää ilman minkäänlaista rahallista panostusta.

Usein alkupanos yritystoimintaan tulee suoraan yrityksen omistajilta. Aloittavan yrityksen kannattaa selvittää, onko mahdollisuutta Finnveran lainoihin tai lainantakauksiin. Pankkilaina on yleensä se perinteisin ulkoisen rahoituksen muoto, mutta sille vaaditaan usein vakuuksia tai henkilökohtaista takaajaa. Eli yritysmuodosta huolimatta täytyy yrittäjän usein olla jossain määrin vastuussa yrityksen lainoista. Rahoituksen tarpeesta ja sen hankinnasta tulee tehdä ennen yrityksen aloittamista realistinen rahoitussuunnitelma.

Starttiraha

Starttiraha on yrittäjän henkilökohtainen avustus, jolla pyritään turvaamaan yrittäjän toimeentulo ensimmäisten kuukausien aikana. Starttirahaa myöntää TE-toimistot ja sitä saadakseen on pystyttävä todistamaan, että yrittäjällä ei ole muuta toimeentuloa ja että yritys ei ole kannattava ensimmäisestä päivästä lähtien. Starttiraha täytyy muistaa hakea ennen päätoimisen yrittäjyyden aloittamista, koska sitä ei myönnetä takautuvasti.

Starttirahan määrä vuonna 2018 on 32,40 euroa ja sitä on mahdollista saada enintään viitenä päivänä viikossa niiltä päiviltä, kun yrittäjä on harjoittanut yritystoimintaa. Ensimmäisellä hakemuksella starttirahaa voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen jatkohakemuksella voi tukea saada vielä toiset kuusi kuukautta. Starttiraha on siis yrittäjän omaa tuloa, eikä sitä merkitä yrityksen kirjanpitoon.