Miten osakeyhtiön verotus toimii?

Osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen. Tämä tarkoittaa sitä, että osakeyhtiön on maksettava veroa yhtiön tuloksesta. Sen lisäksi osakkeenomistajia verotetaan ulosmaksettavista osingoista. Osakeyhtiön tuloveroprosentti on 20 %. Se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta varsinaisen tuloksen määrän laskeminen on tätä hankalampaa.

Osakeyhtiön verotus: miten verotettava tulo lasketaan

Osakeyhtiön verotettava tulo saadaan, kun veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Tämä tulo verotetaan yrityksen tuloveroprosentin mukaan, eli 20 %. Jos menot ovat suuremmat kuin tulot, on yrityksen verovuosi tappiollinen. Tappiot on mahdollista vähentää seuraavien vuosien verotuksessa.

Osakeyhtiön vähennyskelpoiset menot

Suurin osa yrityksen menoista on yleensä vähennyskelpoisia. Kaikki osakeyhtiön menot eivät kuitenkaan niitä automaattisesti ole. Osakeyhtiö voi vähentää tuloksestaan pääsääntöisesti kuluja, jotka syntyvät suoraan yritystoiminnan harjoittamisesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vakuutukset, palkat, toimistotarvikkeet, perustamismenot, myyntisaamiset ja edustusmenot 50 % asti. Edellisten vuosien tappioita voi vähentää tuloksesta seuraavan kymmenen verovuoden ajan.

Osakeyhtiön verotus: mitkä ovat vähennyskelpoisia kuluja?
Yritystoiminnann harjoittamisesta syntyviä menoja, kuten palkkoja ja vakuutuksia, voi vähentää verotuksessa 50% asti.

Vähennyskelvottomat menot

Kuten mainittua, kaikki menot eivät kuitenkaan ole vähennyskelpoisia. Edustuskuluista vain 50 % on vähennyskelpoista. 

Verottajan mukaan vähennyskelvottomia kuluja ovat lisäksi:

  • Veronkorotukset ja myöhästymismaksut
  • sakot ja muut rangaistusmaksut
  • fuusiotappio
  • käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset
  • pakolliset varaukset

Osakeyhtiön veronalainen tulo

Yrityksen verotettava tulo saadaan siis vähentämällä vähennyskelpoiset menot veronalaisista tuloista. Mutta mitkä sitten lasketaan veronalaisiksi tuloiksi? Lähes kaikki osakeyhtiön toiminnasta saadut tulot ovat veronalaisia. Tähän on kuitenkin muutamia poikkeuksia. Esimerkiksi pääomasijoitukset ja realisoimaton koron nousu eivät ole veronalaista tuloa. Verottavaan tuloon lasketaan mukaan ainoastaan myynnit, jotka ovat luovutettu asiakkaalle. Ennakkomaksut katsotaan velaksi, kunnes kauppa on käyty loppuun. Samoin, jos maksu myynnistä saadaan vasta jälkikäteen, katsotaan sen silti olevan veronalaista tuloa jo silloin, kun kaupan kohde on luovutettu ostajalle.

Osakeyhtiön tuloksen verotus

Osakeyhtiön tuloksesta maksetaan yhteisöveroa 20 %. Tämä vero koskee osakeyhtiöiden lisäksi myös yhdistyksiä ja osuuskuntia.

Jos siis yrityksen veronalainen tulo on ollut verokaudella 1 000 000 euroa ja vähennyskelpoiset menot 700 000 euroa, lasketaan yhteisöveron määrä seuraavalla tavalla:

1 000 000 – 700 000 = 300 000 euroa

Tästä yhteisöveron määrä on

300 000 * 20 % = 60 000 euroa.

Tulosta jää siis 240 000 euroa jaettavaksi.

Nettovarallisuus

Jotta osinkojen verotus voidaan selvittää, on ensiksi laskettava yrityksen nettovarallisuus. Tämä lasketaan yrityksen tilinpäätöksen taseen perusteella, kun yrityksen varoista vähennetään velat. Yrityksen tase on jaettu kahteen puoleen: vastaaviin ja vastattaviin. Yrityksen varoiksi lasketaan taseesta vastaavien puolelta käyttö-, vaihto-, sijoitus- ja rahoitusomaisuus. Velkoja ovat erät, jotka ovat taseessa vastattavien puolella vieraan pääoman alla. Jos yrityksellä on välirahoitusta, esimerkiksi pääomalainaa, lasketaan se yleensä vieraaksi pääomaksi nettovarallisuutta määritettäessä. Yrityksen nettovarallisuutta käytetään osinkojen verotusta laskiessa.

Miten osakeyhtiön verotus toimii?
Verottavaan tuloon lasketaan mukaan vain myynnit, jotka ovat luovutettu asiakkaalle.

Osakkeen matemaattinen arvo

Seuraavaksi nettovarallisuudesta lasketaan osakkeen matemaattinen arvo. Matemaattinen arvo saadaan, kun nettovarallisuus jaetaan ulkona olevien osakkeiden määrällä. Laskeminen tehdään verovuotta edeltävän tilinpäätöksen perusteella. Jos siis yrityksen nettovarallisuus on esimerkiksi 500 000 euroa ja yrityksellä on 1 000 osaketta, saadaan matemaattinen arvo:

500 000 / 1 000 = 500 euroa.

Yhden osakkeen matemaattinen arvo on siis 500 euroa.

Matemaattisen arvon perusteella osinkotulo listaamattomista osakeyhtiöistä jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi.

Osinkojen verotus

Ulosmaksettavat osingot verotetaan osakkeenomistajien henkilökohtaisessa verotuksessa. Niiden verotus riippuu siitä, onko osinko listatusta yhtiöstä vai listaamattomasta. Lisäksi verotukseen vaikuttaa osingon suuruus. Osinko jaetaan verotuksessa ansiotuloksi, pääomatuloksi sekä verottomaan osaan.

Osingot listatusta yhtiöstä

Listatulla yhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka osakkeista käydään kauppaa julkisesti Helsingin pörssissä tai ulkomaisessa pörssissä. Ennen kuin osinkoa jaetaan, listatun yhtiön tulee tehdä ulosmaksettavista osingoista 25,5 % ennakonpidätys Verohallinnolle. Osakkaiden saamat osingot verotetaan niin, että osingosta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Osakas saa veronpalautusta, jos ennakonpidätys on ollut suurempi kuin todelliset maksettavat verot pääomatulosta.

Esimerkiksi

Pörssiyritys maksaa henkilölle osinkoa 5 000 euroa.

Ennakonpidätys on 5 000 * 25,5 % = 1 275 euroa.

Pääomatulon määrä on 5 000 * 85 % = 4 250 euroa.

Tästä maksetaan 30 % pääomatuloveroa, eli

4 250 * 30 % = 1 275 euroa.

Henkilölle jää siis käteen 5 000 – 1 275 = 3 725 euroa.

Koska ennakonpidätys vastaa maksettavan veron määrää, ei osakas saa palautusta.

Miten listaamattoman osakeyhtiön verotus toimii?
Listaamattoman yrityksen osingoista suurempi osa on verovapaata tuloa, jos verrataan pörssiin listattuihin yrityksiin.

Osingot listaamattomasta yhtiöstä

Listaamaton yhtiö on siis osakeyhtiö, joka ei ole listautunut pörssiin. Listatun ja listaamattoman yhtiön osinkojen verotus eroaa mm. siinä, että listaamattoman yrityksen osingoista suurempi osa on verovapaata tuloa. Verotuksen laskemisessa käytetään osingon matemaattista arvoa sekä osingon suuruutta. Alle 150 000 euron osingot verotetaan kevyemmin kuin tätä suuremmat. Alle 150 000 euron osingoista tehdään 7,5 % ennakonpidätys ja tämän ylittävältä osalta 28 %. Tulee kuitenkin muistaa, että kyse on henkilökohtaisesta verotuksesta, joten 150 000 euron raja koskee kaikkien saman henkilön saamien osinkojen yhteissummaa.

Ensin siis on selvitettävä osakkeen matemaattinen arvo, joka saadaan jakamalla yrityksen nettovarallisuus osakkeiden määrällä. Tästä matemaattisesta arvosta selvitetään sitten, onko se yli vai alle 8 % osingon suuruudesta.

Kun osinko on alle 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta ja alle 150 000 euroa

Osingosta 25 % on pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa.

Kun osinko on alle 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, mutta yli 150 000 euroa

Osingosta 25 % on pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka ja tämän ylittävästä osasta 85 % on pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.

Kun osinko on yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta

Osingosta lasketaan silti 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Tähän saakka osingosta 25 % on pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa. Ylittävältä osalta 75 % on ansiotuloa ja 25 % verotonta tuloa.

Pääomaverotus ja ansiotuloverotus

Pääomatuloa verotetaan 30 % 30 000 euroon saakka ja 34 % tämän ylittävistä pääomatuloista. Ansiotuloja verotetaan progressiivisesti henkilökohtaisen verokortin mukaan.

Osakeyhtön ennakkovero

Liikaa maksetut ennakkoverot saa veronpalautuksena vasta seuraavan vuoden lopussa. Siksi on tärkeää arvioida ja seurata ennakkoveroja huolellisesti.

Yrityksen tuloverotus perustuu ennakkoverotukseen. Osakeyhtiön tulot siis arvioidaan ennen alkavaa verovuotta edellisten vuosien tulojen mukaan, joista sitten pidätetään 20 % tulovero. Aloittavan yrityksen on kuitenkin osattava arvioida tulojensa koko itse. Yrityksen tavoitteena on tietenkin osata arvioida tulot mahdollisimman tarkkaan oikein. Jos veroja on maksettu liian vähän, tulee yrityksen maksaa lisäennakkoa. Jos taas veroja on maksettu liikaa, saa yritys veronpalautusta. Tämä ei kuitenkaan ole sen parempi, koska ylittävä osuus olisi varmasti ollut tarpeellinen vuoden aikana itse yritystoiminnassa. Tulojen ja ennakkoveron määrää kannattaa pitää silmällä koko vuoden ajan ja korjata tuloarviota tarvittaessa.

Miten osakeyhtiöitä verotetaan?
Osakeyhtiön tuloja ja ennakkoveroja kannattaa seurata pitkin vuotta ja korjata tuloarviota tilanteen kehittymisen mukaan.

Osakeyhtiön arvonlisäverovelvollisuus

Yritykset, joiden liikevaihto on yli 10 000 euroa, ovat arvonlisäverovelvollisia. Tällöin yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Rekisteriin ilmoittautumisen voi tehdä joko uuden yrityksen perustamisilmoituksessa tai jälkikäteen muutosilmoituksella. Vaikka yrityksen ei tarvitsisikaan liikevaihtonsa puolesta ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, voi sen silti tehdä jo ennen rajan ylittämistä. Tämä voi olla järkevää tilanteessa, jossa arvioidaan että liikevaihto voi päästä lähelle 10 000 euroa. Jos yritys ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, mutta liikevaihto ylittää 10 000 euroa tilikauden aikana, tulee arvonlisävero silti maksaa koko tilikauden myynneistä.

Arvonlisävero on myyntihinnan päälle lisättävä vero, joka tilitetään oma-aloitteisten verojen yhteydessä. Yritys voi vähentää ostojen ALV:n myyntien ALV:sta, kunhan ostoista on lasku tai muu tosite. Yleinen ALV-kanta on 24 %, mutta tietyistä tuotteista ja palveluista maksetaan alennettua verokantaa 14 %, 10 % tai 0 %. 

Arvonlisäveron verokannat

  • 24%: Yleinen verokanta, joka sisältää useimmat palvelut ja tavarat
  • 14%: Alennettu verokanta, joka sisältää elintarvikkeet, rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut
  • 10%: Alennettu verokanta: lääkkeet ja liikuntapalvelut, kirjat, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, majoituspalvelut, henkilökuljetus ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset.
  • 0%: Puhtaasti näitä palveluita myyvät yritykset jäävät alvin ulkopuolelle
  • Osakehuoneistojen ja kiinteistöjen vuokraus ja myynti
  • Terveyden- ja sairaanhoito ja sosiaalihuolto
  • Arvonlisäverolaissa määritellyt koulutuspalvelut
  • Vakuutus- ja rahoituspalvelut
  • Arvonlisäverolaissa määritellyt, esiintymisistä ja tekijänoikeuksista saadut korvaukset
  • Postin yleispalvelut.

Voit lukea arvonlisäveron verokannoista lisätietoja Verottajan sivuilta.

Osakeyhtiön oma-aloitteiset verot

Oma-aloitteisten verojen ilmoitus hoidettiin ennen kausiveroilmoituksen nimellä. Samoin aikaisemmin verojen maksaminen hoidettiin verotilin kautta, mutta nykyään oma-aloitteisten verojen ilmoittamiseen käytetään OmaVero-palvelua. Oma-aloitteisten verojen nimestäkin voi päätellä, että verot on osattava maksaa ilman Verohallinnon lähettämää laskua. Oma-aloitteiset verot eivät kuitenkaan ole vapaaehtoisia, vaan yrityksen on osattava laskea ja maksaa ne oikeina päivinä.

Arvonlisäveron lisäksi yleisimpiä yrityksen maksamia oma-aloitteisia veroja ovat työnantajasuoritukset. Muita oma-aloitteisia veroja ovat ennakonpidätykset ja tietyt lähdeverot. Näistä on lisää tietoa Verohallinnon sivuilla.

Palkka

Yrityksessä työskentelevät osakkaat voivat nostaa yrityksestä palkkaa. Palkka verotetaan osakkaan henkilökohtaisen veroprosentin mukaan ansiotulona. Lisäksi yrityksen on maksettava tästä työnantajakulut. Palkkaa saava yrittäjä voi myös hyödyntää luontaisetuja.

Palkka vai osinko? Kumpaa osakeyhtiöstä kannattaa nostaa?

Yrittäjä voi siis nostaa varoja yrityksestä osinkoina tai palkkana. Usein onkin järkevää selvittää etukäteen, kumpi tulee sekä yritykselle että yrittäjälle halvemmaksi. Palkka ja siihen liittyvät sosiaalimaksut ovat yritykselle vähennyskelpoista menoa, jonka voi ottaa huomioon verotuksessa. Osinko sen sijaan ei ole vähennyskelpoista ja se verotetaan sekä ulosmaksettavana osinkona että yhtiön kokonaisessa tuloverotuksessa. Jos yrittäjän ansiotuloveroprosentti on matala, on yleensä järkevämpää nostaa varoja palkkana. Osinkoa taas kannattaa nostaa 8 % nettovarallisuutta vastaava määrä, jolloin osingon veroton osuus on suurempi.

Verosuunnittelu

Yrityksellä on useita keinoja verosuunnitteluun. Tällä termillä on usein hieman negatiivinen kaiku, mutta verosuunnittelu on täysin laillista ja useimmat yritykset harjoittava sitä edes jossain määrin. Verosuunnittelulla tarkoitetaan siis maksettavien verojen suunnittelua ja ennakointia niin, että maksettavan veron määrä on mahdollisimman pieni. Verosuunnittelua voi siis tehdä esimerkiksi yritysmuodon valinnan, tilinpäätöksen laatimisen, tuloveron laskemisen tai yritysjärjestelyiden yhteydessä. Aggressiivinen verosuunnittelu sen sijaan pyrkii käyttämään hyödykseen laissa olevia harmaita alueita. Tässä on kuitenkin riskinä ajautua veronkierron piiriin.