Kuvassa käsitellään työsopimusasioita.
Työntekijän on helpompi päättää työsopimus kuin työnantajan.

Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättyessä noudatetaan irtisanomisaikaa, joka voi määräytyä työsopimuslain, työsopimuksen tai työehtosopimuksen mukaan. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan työsopimuslain mukaisia aikoja. Irtisanomisaikana työnteko jatkuu yleensä normaaliin tapaan, eli sopimus sitoo molempia osapuolia vielä tämän ajan. Tässä artikkelissa käymme läpi mm. nämä lainmukaiset ajat, määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisajan sekä miten irtisanomisaika lasketaan ja mitä sen aikana tapahtuu.

Työntekijän ja työnantajan irtisanomisajat

Työntekijää ja työnantajaa koskevat usein erilaiset irtisanomisajat. Käytännössä siis työntekijän on helpompi päättää työsopimus kuin työnantajan. Tässä mielessä siis laki on työntekijän puolella. Irtisanomisajan mittaan vaikuttaa työsuhteen kesto sekä se, onko työ- tai työehtosopimuksessa sovittu laista poikkeavasta irtisanomisajasta. Työntekijän irtisanomisaika ei kuitenkaan voi olla pidempi kuin työnantajan. Ellei työehtosopimuksessa ole sitovaa määräystä irtisanomisajasta, voidaan työsopimuksessa sopia, että irtisanomisaikaa ei käytetä. Työsopimus ei siis kuitenkaan voi olla työehtosopimusta heikompi.

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat

Jos siis työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ei muuta sovita, noudatetaan toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa?

Työntekijän puolelta irtisanomisajalla on vain yksi raja: onko työsuhde jatkunut ilman keskeytyksiä yli vai alle 5 vuotta.

  • Enintään viisi vuotta kestäneen sopimuksen irtisanomisaika on 14 vuorokautta
  • Yli viisi vuotta kestäneen sopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen sen sijaan noudatetaan pidempiä irtisanomisaikoja ja niillä on useampia rajoja.

  • Enintään vuoden kestäneen sopimuksen irtisanomisaika on 14 vuorokautta
  • 1-4 vuotta kestäneen sopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi
  • 4-8 vuotta kestäneen sopimuksen irtisanomisaika on 2 kuukautta
  • 8-12 vuotta kestäneen sopimuksen irtisanomisaika on 4 kuukautta
  • Yli 12 vuotta kestäneen sopimuksen irtisanomisaika on 6 kuukautta

Irtisanomisajan maksimi on siis 6 kuukautta, eikä tätä pidempää irtisanomisaikaa voida määrätä työsopimuksessa. Työsopimuslaissa sen sijaan ei määritellä irtisanomisajalle mitään minimimäärää. Työnantajan tulee lisäksi muistaa, että työsopimusta päättäessä on aina oltava pätevät syyt irtisanomiselle. Työntekijällä ei tällaista velvollisuutta ole.

Miten irtisanomisaika lasketaan?

Irtisanominen tulee voimaan irtisanomisajan viimeisenä päivänä. Jos siis käytetään esimerkiksi 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, alkaa irtisanomisajan laskeminen irtisanomisilmoituksen toimittamispäivää seuraavana päivänä. Tästä lasketaan sitten 14 päivää, jolloin sopimus päättyy. Jos taas irtisanomisaika on ilmoitettu kuukausina, päättyy irtisanomisaika ja työsuhde järjestysnumeroltaan samana päivänä. Jos siis kuukauden irtisanomisaikaa noudattava työsopimus irtisanotaan ilmoituksella 5.10., päättyy työsuhde 5.11. Jos irtisanominen tehdään esimerkiksi 31.1., päättyy työsuhde kuun viimeisenä päivänä 28.2., koska helmikuussa ei ole tätä järjestysnumeroa vastaavaa päivää. Irtisanomisen ilmoittamispäivä on luonnollisesti se päivä, jolloin ilmoitus annetaan suullisesti. Jos irtisanomisilmoitus on lähetetty kirjeellä, alkaa irtisanomisaika kirjeen saapumispäivänä tai viimeistään 7 päivänä lähettämisestä.

Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen

Kaikki edellä oleva koskee siis ainoastaan toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia, eli ns. vakituisia sopimuksia. Määräaikaiseen työsopimukseen sen sijaan irtisanomisaikaa ei pääsääntöisesti voi soveltaa. Tähän voi kuitenkin tehdä poikkeuksen lisäämällä työsopimukseen irtisanomisehdon, jossa voidaan sopia, että irtisanomisaikaa voidaan noudattaa. Näin siis työsopimusta tehdessä voidaan määritellä sopimukseen tai lakiin perustuva irtisanomisaika, joka toimii muiden irtisanomisaikojen tavoin. Varsinkin pitkissä määräaikaisuuksissa on melko yleistä, että irtisanomisajasta tehdään maininta työsopimukseen. Työnantajan puolelta myös määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen irtisanomisaikaa käyttäen tarvitsee aina lailliset irtisanomisperusteet.

Irtisanomisaika koeajalla

Koeajan tarkoituksena on sekä työntekijän että työnantajan puolelta selvittää, soveltuuko työntekijä työpaikkaan. Tästä syystä siis koeajalla kumpi tahansa osapuoli voi päättää työsuhteen ilman irtisanomisaikaa – kunhan irtisanomisen syyt eivät ole syrjiviä tai työsuoritukseen riippumattomia. Koeajasta tulee aina sopia erikseen työsopimuksessa.

Irtisanomisajalla työskentely

Kun irtisanomisilmoitus on annettu ja irtisanomisaika alkaa, on sekä työnantajalla että työntekijällä edelleen samat velvollisuudet, jotka heillä on ollut ennen irtisanomisajan alkamista. Tämä tarkoittaa siis sitä, että työnantajalla on edelleen velvollisuus maksaa palkkaa irtisanomisajalta ja työntekijällä on velvollisuus tehdä työt normaaliin tapaan irtisanomisaikana. Tänä aikana työntekijällä on myös oikeus mahdollisiin luontaisetuihin, jos työpaikkaan sellaisia kuuluu.

Mitä irtisanomisajan rikkomisesta seuraa?

Irtisanomisaikaa on siis noudatettava kumman tahansa osapuolen irtisanoessa työsuhteen. Sen noudattamatta jättäminen johtaa korvausvelvollisuuteen. Käytännössä siis, jos työnantaja irtisanoo sopimuksen ilman irtisanomisaikaa, on palkka irtisanomisajalta silti maksettava työntekijälle. Joissain tilanteissa työnantaja ja työntekijä voivat tietenkin keskenään sopia, että työntekovelvoitetta ei ole enää irtisanomisaikana, mutta palkka on silti maksettava tältä ajalta. Jos taas työntekijä jättää irtisanomisilmoituksen, eikä enää kuitenkaan jatka työn tekemistä velvollisuuksien mukaan, tulee hänen maksaa työnantajalle korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here