Toiminimellä yrittäminen

Toiminimen perustaminen

Toiminimen perustaminen on halpaa ja muihin yritysmuotoihin verrattuna helppoa. Tässä artikkelissa käymme läpi kaiken tarpeellisen ennen yrityksen perustamista sekä vaihe vaiheelta, kuinka toiminimi perustetaan.

Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja

Toiminimen omaisuus ja yrittäjän omaisuus ovat käytännössä sama asia.

Yksityistä elinkeinonharjoittajaa kutsutaan usein toiminimiyrittäjäksi. Toiminimellä yrittäminen on useissa tilanteissa muita yhtiömuotoja yksinkertaisempaa. Byrokratiaa on vähennetty ja yrittämisen aloittamisesta on pyritty tekemään niin vaivatonta ja edullista kuin mahdollista. Toiminimeä harkitessa kannattaa pitää mielessä, että toiminimiyrittäjän henkilökohtainen omaisuus ja yrityksen omaisuus ovat käytännössä sama asia. Näin on siis toiminimen lopettamisenkin jälkeen, koska yrittäjä on edelleen vastuussa kaikista yrityksen sovituista velvoitteista ja veloista. Ennen varsinaisen hakemuksen täyttämistä, on syytä käydä läpi muitakin asioita, joista on oltava selvillä.

Kuka voi perustaa toiminimen?

Toiminimellä aloittavalle ei ole monia rajoituksia. Henkilön on asuttava Euroopan talousalueella sekä oltava vähintään 18-vuotias. Alaikäinenkin voi toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana huoltajan luvalla.

Yrittäminen toiminimellä
Toiminimellä yrittäminen on monella tapaa muita yritysmuotoja helpompaa.

Luvanvaraiset elinkeinot

Jos aiottu yritystoiminta on luvanvaraista toimintaa, on siihen ennen aloittamista haettava lupa ja ilmoitettava siitä kaupparekisteriin. Jossain tapauksissa liikkeenharjoittajien tiloihin on tehtävä tarkastus ennakkoon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi elintarvikkeita myyvät liikkeet sekä kauneushoitolat. Lupa tulee hakea oman alan lupaviranomaiselta, joista löytyy lisää tietoa Suomi.fi –sivustolta.

Sivutoiminen yrittäjä vai päätoiminen yrittäjä?

Päätoiminen yrittäjä työskentelee päätoimisesti yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Sivutoiminen yrittäjä taas on esimerkiksi palkkatyöläinen, opiskelija tai eläkeläinen, ja harrastaa yritystoimintaa muun ohessa. Sivutoimiseksi elinkeinonharjoittajaksi katsotaan myös toiminta, joka on kausiluonteista. Jos sivutoiminen yrittäjä saa tukia, kannattaa ennen yritystoiminnan aloittamista selvittää, kuinka yrittäminen vaikuttaa niihin.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Liiketoimintasuunnitelma on tehtävä ennen yritystoiminnan aloittamista. Useille aloittaville yrittäjille se saattaa tuntua pakkopullalta, mutta huolella tehty liiketoimintasuunnitelma todella auttaa hahmottamaan paremmin tulevaa liiketoimintaa. Helpointa liiketoimintasuunnitelman tekeminen on valmiille pohjalle, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma.com –verkkosivulla.

Liiketoimintasuunnitelman lisäksi kannattaa tehdä laskelmia toiminnan kannattavuudesta. Jos yrittäjä aikoo hakea starttirahaa, kaikki mahdolliset laskelmat ja suunnitelmat auttavat TE-palvelun päätöksen tekoa. Lisäksi elinkeinotoiminta on yksikertaisesti helpompaa, kun tarvittavat suunnitelmat ovat valmiina.

Toiminimen perustaminen puolison kanssa

Toiminimen voi halutessaan perustaa yhdessä puolisonsa kanssa. Vaikka toiminimi voi olla vain toisen puolison nimissä, yhdessä yrittäminen otetaan huomioon verotuksessa. Ansiotulon verotettava osuus lasketaankin sen mukaan, miten yrittäjät ilmoittavat työpanoksen jakautuneen. Koska molemmat toimivat yrittäjinä samalla toiminimellä, ei puolisolle voi maksaa palkkaa.

Kirjanpito

Toiminimiyrittäjän on pidettävä kirjanpitoa, kuten muidenkin yritysten. Maatalouden ja kalastuksen elinkeinonharjoittajat on kokonaan vapautettu kirjanpitovelvollisuudesta. Ainoana erona muiden yritysten kirjanpitoon on toiminimellä toimivalle se, että pienimuotoiselta toiminimiyritykseltä ei kahdenkertaista kirjanpitoa vaadita. Tähän on kuitenkin rajoja, jotka ylittävän yrityksen on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa:

  • Taseen loppusumma yli 100 000 euroa
  • Liikevaihto yli 200 000 euroa
  • Keskimäärin kolme työntekijää tilikaudella

Jos kaksi edellisistä täyttyy, ei yksinkertainen kirjanpito enää riitä. Kaksinkertaista kirjanpitoa voi toki tehdä heti alusta asti, jos niin haluaa.

Kirjanpito toiminimellä yrittäville
Kirjanpitäjää käyttämällä vapautat aikaasi liiketoiminnan pyörittämiseen.

Kirjanpidon voi joko tehdä itse tai teettää kirjanpitäjällä. Sivutoimisen tai erittäin pienimuotoisen elinkeinotoiminnan kirjanpidon voi vielä tehdä itse, mutta muuten on suositeltavaa käyttää ammattitaitoista kirjanpitäjää. Kirjanpitäjä säästää aikaa ja hermoja, mutta parhaimmillaan myös rahaa, kun yrittäjä voi käyttää oman aikansa itse yritystoiminnan harjoittamiseen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei ole velvollinen valitsemaan tilintarkastajaa.

Pankkitili

Ennen yritystoiminnan aloittamista toiminimelle kannattaa avata uusi tili. Toiminimiyrittäjälle tähän riittää ihan tavallinen yksityistili. Koska toiminimellä toimivan henkilökohtaiset ja yrityksen varat ovat käytännössä yhteiset, erillinen tili auttaa maksuliikenteen seuraamisessa sekä kirjanpidossa.

Starttiraha

Starttirahaa myönnetään yrittäjälle, ei yritykselle. Sitä on haettava ennen toiminimen perustamista.

Starttiraha on ehdottomasti asia, joka täytyy muistaa ennen toiminimen perustamista. Starttirahaa ei ole mahdollista enää hakea, jos yritystoiminta on jo alkanut. Starttiraha on päätoimisen yrittäjän henkilökohtainen tuki, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo vaiheessa, jossa yritystoiminta ei ole vielä kannattavaa. Starttiraha on suuruudeltaan 32,40 € päivässä, korkeintaan viideltä päivältä viikossa. Sitä on mahdollista saada korkeintaan 12 kuukauden ajan, jos yrittäjän toimeentulo ei ole muuten turvattu. Päätös starttirahan saamisesta tehdään hakemuksen, liitteiden, haastattelujen ja asiantuntijoiden arvion perusteella TE-toimistossa. Starttirahahakemuksen voi täyttää TE-palveluiden verkkopalvelussa tai paperilomakkeella.

Nimen valinta

Ennen nimen valitsemista selvitä, onko sama tai vastaavankaltainen nimi jo käytössä. Toiminimeä perustettaessa voit antaa useamman vaihtoehdon nimeksi siltä varalta, ettei ensimmäinen vaihtoehto sovellu käyttöön.

Jotta yksityinen elinkeinonharjoittaja saa nimisuojan valitsemalleen toiminimelle, yritys täytyy rekisteröidä kaupparekisteriin. Kaupparekisteriin rekisteröimisestä jatketaan lisää myöhemmin. PRH määrittelee melko tarkkaan sen, minkälainen nimi soveltuu yrityksen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimeksi. Tärkein syy nimeämissäännöstöön on nimien sekoitettavuuden estäminen.

  1. Nimen on oltava yksilöivä, eli esimerkiksi pelkkä yleinen etu- tai sukunimi tai numeroyhdistelmä ei ole riittävän yksilöivä. Nämä kuitenkin kelpaavat, jos niihin lisätään esimerkiksi kirjainyhdistelmä, henkilön nimi tai keksitty sana.
  2. Verkkotunnuksen pääte (kuten .fi tai .com) ei yksinään riitä erottavaksi tekijäksi.
  3. Nimi ei voi olla identtinen kirjoitettuna tai lausuttuna jo olemassa olevan toiminimen kanssa.
  4. Nimi ei voi olla toisen yrityksen suojattuun toiminimeen, rekisteröimättömään tunnukseen tai tavaramerkkiin sekoitettavissa. Tähän kiinnitetään erityisesti huomiota, jos yritykset ovat samalla toimialalla.
  5. Oma nimi on hyvin yleinen toiminimi. Toiminimessä ei kuitenkaan saa olla sellaista sukunimeä, joka voidaan käsittää virheellisesti yrittäjän nimeksi. Tämä tarkoittaa sukunimiä, joilla ei ole muuta merkitystä (esimerkiksi Anttila). Käytettävä sukunimi on siis oltava yksityisen elinkeinonharjoittajan oma sukunimi. Muita etunimiä voi käyttää vapaasti.
  6. Nimeä ei voida sekoittaa toisen henkilön taiteilijanimeksi tai suojatun taiteellisen teoksen nimeen.
  7. Nimi ei saa olla sekoitettavissa säätiön, yhdistyksen tai vastaavan nimeksi.
  8. Nimi ei saa antaa harhaanjohtavaa tietoa yrityksen toimialasta.
  9. Nimi ei saa viitata rikolliseen toimintaan eikä sisältää kirosanoja.

Mikä toiminimen nimeksi?

Yksityisen elinkeinonharjoittajan on yleistä valita toiminimeksi oma nimi tai jokin yhdistelmä nimestä, paikkakunnasta ja toimialasta. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tunnuksena on usein ”Tmi” tai ”Toiminimi”, mutta näiden käyttö ei ole pakollista. PRH:n nimipalvelusta voi etsiä haluamaansa toiminimeä ja varmistaa, ettei se ole vielä käytössä. Itse nimi rekisteröidään kaupparekisteriin ilmoittautumisen yhteydessä. Tämän jälkeen PRH suorittaa nimitutkimuksen ja tekee päätöksen siitä, onko toiminimi soveltuva. Ennen tätä päätöstä ei kannata siis käyttää toiminimeä esimerkiksi markkinoinnissa. Ilmoituksessa on mahdollista antaa myös kaksi vaihtoehtoista toiminimeä siltä varalta, että ensisijainen valinta ei mene läpi. Vaihtoehtoisten nimien merkitseminen nopeuttaa tällaisessa tilanteessa hakemuksen käsittelyä. Yrityksen nimeämisestä saat lisää tietoa artikkelista yrityksen nimen valinta.

Aputoiminimi ja rinnakkaistoiminimi

Rinnakkaistoiminimellä tarkoitetaan yrityksen virallisen toiminimen vieraskielistä käännöstä. Toiminimen voi siis rekisteröidä useampikielisenä, kunhan nimet vastaavat toisiaan sisällöllisesti.

Halutessaan yritys voi toimia osittain aputoiminimellä. Kaupparekisteriin rekisteröidyttäessä tai muutoshakemusta tehdessä tulee aputoiminimen lisäksi ilmoittaa, millä toimialalla sitä aiotaan käyttää. Aputoiminimen rekisteröinnistä veloitetaan erillinen maksu.

Toiminimiyrittäjän vakuutukset

Ainoa lain vaatima vakuutus yksityiselle elinkeinonharjoittajalle on yrittäjän eläkevakuutus eli YEL. Muut yritysvakuutukset ovat vapaaehtoisia, mutta tietyissä tilanteissa suositeltavia. YEL on hankittava, jos:

  • Yrittäjä on 18-67-vuotias,
  • Yritystoiminta jatkuu yhtäjaksoisesti ainakin 4 kuukautta ja
  • Työtulot ovat vähintään 7656,26 euroa (2018)
Mitä vakuutuksia toiminimellä yrittäjän täytyy ottaa?
Yrittäjän eläkevakuutusmaksu on pakollinen.

YEL:n määrä lasketaan YEL-tulon perusteella, jonka yrittäjä itse määrittää itselleen. Mitä suurempi työtulo on, sitä suuremmat ovat kuukausittaiset vakuutusmaksut. Toisaalta, myös eläke on silloin suurempi. YEL-vakuutuksen määrä määritetään yrittäjän iän mukaan.

  • Alle 53-vuotiailla 24,10% YEL-työtulosta
  • 53-62-vuotiailla 25,60%
  • 63-67-vuotiailla 24,10%

Vuonna 2018 hyväksyttävä työtulohaarukka on 7656,26 € – 173 875 €. Työeläkelakipalvelusta löytyy ohjeet työtulon määrittämiseen toimialoittain.

Lisäksi yrittäjän on halutessaan mahdollista ottaa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Suositeltavaa on myös liittyä yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi, jotta saa ansiosidonnaisen päivärahan, mikäli jää työttömäksi.

Perustamisilmoituksen tekeminen

Viimein päästään varsinaiseen yrityksen rekisteröintivaiheeseen. Toiminimiyritykselle riittää pelkkä ilmoitus verottajalle, mutta kaupparekisteriin rekisteröityminen on kannattavaa, jotta toiminimelle saa nimisuojan. Lisäksi on olemassa kriteereitä, joista yhden tai useamman täyttyessä yksityisen elinkeinonharjoittajan on aina rekisteröidyttävä kaupparekisteriin.

  • Harjoitettava elinkeino on luvanvarainen (ks. Luvanvaraiset elinkeinot)
  • Toimintaa harjoitetaan erillisessä liiketilassa TAI
  • Tarkoituksena on palkata henkilökuntaa (pl. aviopuoliso, alaikäiset lapset ja lapsenlapset)

Vaikka mikä tahansa näistä täyttyisikin, eivät maatilatalous- ja kalastusyrittäjät ole koskaan velvollisia ilmoittautumaan kaupparekisteriin.

Perustamisilmoitus verkkopalvelussa

Perustamisilmoituksen voi tehdään suoraan PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-palvelussa. Tähän tarvitaan suomalainen henkilötunnus sekä verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti. Perustamisilmoitus verkossa maksaa 75 euroa ja on paperi-ilmoitusta edullisempi. Tämä on ainoa suora maksu, mitä toiminimen perustamisesta tulee. Verkkopalvelussa ilmoitettavia tietoja ovat yrittäjän henkilötiedot, ehdotus toiminimestä sekä osoite- ja yhteystiedot. Lisäksi on ilmoitettava yrityksen kotipaikka sekä toimiala. Rekisteröinnin päätteeksi suoritetaan maksu suoraan verkkopankissa tai luottokortilla. Lähettämisen jälkeen palvelu antaa Y-tunnuksen, jota käytetään Verohallinnon kanssa asioidessa. Omia tietoja voi käydä tarkistamassa kirjautumalla uudelleen palveluun milloin tahansa. Kannattaa huomioida, että yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoituksen voi tehdä ainoastaan yrittäjä itse.

Perustamisilmoitus paperilomakkeella

Paperi-ilmoitus on verkossa tehtävää perustamisilmoitusta pidempi sekä kalliimpi. Paperilomakkeen käsittelymaksu on 110 euroa. Tämä on maksettava ennen hakemuksen lähettämistä ja kuitti on liitettävä hakemukseen. Paperisen ilmoituksen käsittelyaika on myös pidempi, koska verkkoilmoitus saapuu automaattisesti saman tien PRH:lle. Perustamisilmoitukseen tarvitaan Y3-lomake sekä henkilötietolomake. Y3-lomakkeella voi ilmoittaa yrityksen kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin sekä työnantajarekisteriin riippuen siitä, millaista toimintaa aiotaan harjoittaa. Hakemuksen lähettämisen jälkeen Y-tunnus lähetetään parin päivän kuluessa. Muihin rekistereihin merkitsemisessä kestää useimmiten kolmisen viikkoa.

Verohallinnon rekisterit

Verohallinto ylläpitää kolmea yritystoiminnan kannalta olennaista rekisteriä. Alla on eritelty, milloin mihinkin rekisteriin tulee tehdä ilmoitus.

Ennakkoperintärekisteri

Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta sillä elinkeinonharjoittaja osoittaa olevansa verotuksen piirissä ja että hänen työstään ei aiheudu työnantajavelvoitteita työn tilaajalle.  Toisin sanoen rekisteröity, yksityinen elinkeinonharjoittaja todistaa, että hän huolehtii itse ennakkoverojen maksamisesta. Ennakkoperintärekisteriin päästäkseen yrittäjällä on oltava moitteeton historia veronmaksamisen osalta, eli rekisteriin kuuluminen viestii myös yrittäjän luotettavuudesta.

Arvonlisäverorekisteri

Arvonlisäverovelvolliseksi on ilmoittauduttava, jos yrittäjän toiminta on arvonlisäverollista ja tilikauden liikevaihto on korkeintaan 10 000 euroa. Arvonlisäverovelvollinen yritystoiminta sisältää tavaroiden tai palveluiden myyntiä tai vuokrausta missä tahansa muodossa. Arvolisäverotonta toimintaa on kuitenkin esimerkiksi rahoitus- ja vakuutuspalvelut, kiinteistökauppa ja terveyden- ja sairaanhoito. Kaikesta huolimatta mikä tahansa yritys voi hakeutua arvonlisäverorekisteriin.

Työnantajarekisteri

Työnantajarekisteri on tarkoitettu yrityksille, jotka toimivat säännöllisinä työnantajina. Tällaisiksi lasketaan yritykset, joiden palkkalistoilla on vakituisesti vähintään kaksi tai samanaikaisesti kuusi palkansaajaa. Jälkimmäisessä tapauksessa ei ole merkitystä, minkälaisella työsopimuksella työntekijät työskentelevät. Työnantajien, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia, ei ole pakko ilmoittautua työnantajarekisteriin, mutta halutessaan sekin on mahdollista.

Tilikauden valinta

Perustamisilmoituksen yhteydessä toiminimiyrittäjän on ilmoitettava kirjanpidon tilikausi. Tilikausi on yleensä 12 kuukautta, mutta toiminnan alkaessa se voi olla lyhyempi tai pidempi. Yhdenkertaista kirjanpitoa tekevän toiminimen tilikausi on kuitenkin aina kalenterivuoden mittainen, myös aloitusvuonna. Tämä helpottaa myös verovuoden käsitystä, joka siis myös lasketaan kalenterivuoden mukaan.

Kevytyrittäjyys vai toiminimi?

Kevytyrittäjyys on viime vuosina nostanut suosiotaan. Käytännössä kevytyrittäjyys tarkoittaa siis sitä, että henkilö voi toimia yrittäjämäisesti ilman toiminimeä tai y-tunnusta. Kevytyrittäjyys esimerkiksi UKKO.fi:n kautta mahdollistaa laskuttamisen ilman yritystä taustalla. UKKO.fi huolehtii myös kaikesta yrittäjälle normaalisti kuuluvasta paperityöstä ja veroasioista, joten pienimuotoisen yrittäjän ei tarvitse kuluttaa niihin aikaansa. Kevytyrittäjällä ei ole kirjanpitovelvollisuutta, vaan kevytyrittäjyyttä tarjoava yritys hoitaa kaiken yrittäjän puolesta ja maksaa ”palkkaa”. Kevytyrittäjyyttä on rajoitettu uusilla laeilla, joten myös kevytyrittäjän täytyy maksaa YEL-maksua, jos sen ehdot täyttyvät.

Kevytyrittäjyys toimii siis parhaiten, kun toiminta on pienimuotoista ja lähetettäviä laskuja on vähän. Koska sekä toiminimiyrittäjä että kevytyrittäjä katsotaan yrittäjiksi, on kokoaikaisen yrittäjän parasta rekisteröidä toiminimi, jotta hän pääsee nauttimaan yrittämisen hyödyistä. Toisaalta taas kevytyrittäjyyttä tarjoavat palvelut hoitavat kaiken yrittämisen paperisodan sekä laskuttamisen yrittäjän puolesta, joten mahdollisimman suoraviivaista yrittämistä haluavalle se voi olla kannattavaa.

Kevytyrittäjyyttä voi käyttää myös yrittäjyyden koeasteena. Työtön työhakija on oikeutettu edelleen saamaan työttömyyskorvausta ensimmäisen neljän kuukauden ajalta ilman, että yrittämisen pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan. Näin on siis mahdollista kokeilla, sopiiko yrittäminen itselle ja onko yritysidea kannattava. Lue juttu toiminimi vai kevytyrittäjä, jos haluat lisää tietoa toiminimen ja kevytyrittäjyyden eroista.