Mikä yhtiömuoto sopii parhaiten?

Millä perusteella yritysmuoto valitaan

Toiminimi vai osakeyhtiö? Avoin yhtiö vai kommandiittiyhtiö? Miten valita itselle sopivin yritysmuoto? Yritysmuodon valinta on tärkeä päätös aloittavalla yrittäjälle. Helpottaaksemme päätöstä, käymme läpi yritysmuotojen keskeisimmät erot kohta kohdalta.

Yritysmuodon valitseminen on yksi tärkeimmistä päätöksistä ennen uuden yrityksen perustamista. Valitulla yritysmuodolla on vaikutusta aina verotuksesta ja vastuusta alkupääoman määrään ja laajentumismahdollisuuksiin. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisimpien yritysmuotojen peruspiirteet sekä vertaillaan yksityiskohtaisemmin yritysmuotojen eroja. Tarkoituksena on auttaa aloittavaa yrittäjää tekemään tietoinen päätös tulevasta yritysmuodosta sen perusteella, mitkä seikat ovat hänelle tärkeimpiä.

Eri yritysmuodot

Kevytyrittäjyys

Kevytyrittäjyys ei ole varsinainen yritysmuoto, mutta varsinkin toiminimeä suunnittelevalle se saattaa olla hyvä vaihtoehto. Kevytyrittäjänä laskutus ja usein muut paperityöt hoidetaan erillisen kevytyrittäjyyteen erikoistuneen palvelun (kuten UKKO.fi, Eezy tai Odeal) kautta. Lainsäädännöllisesti kevytyrittäjyys on jossain toiminimiyrittämisen ja palkkatyöläisen välissä.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi

Toiminimellä yrittäminen on yleensä se helpoin tapa aloittaa yrittäminen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei ole yrityksestään itsenäinen, vaan yritys pyörii yrittäjän ja hänen ammattitaitonsa ympärillä. Näin siis kaikki yrityksen varat ovat yrittäjän varoja, samoin velat ja muut velvoitteet. Yksityisen elinkeinonharjoittajan eli toiminimen hallinnointi on muita yritysmuotoja kevyempää.

Toiminimi
Toiminimen pyörittäminen on byrokratialtaan kevyt vaihtoehto.

Avoin yhtiö

Avoin yhtiö on vähintään kahden luonnollisen henkilön tai yhteisön muodostama yhtiö. Avoin yhtiö on erillinen oikeushenkilö, mutta vastuu yrityksen velvollisuuksista ja lainoista on yhtiömiehillä henkilökohtaisesti. Lähtökohtaisesti avoimen yhtiön omistajien on oltava keskenään luottamuksellisissa väleissä, koska kaikki yhtiömiehet ovat oikeutettuja edustamaan yritystä ja nostamaan vapaasti varoja. Loppujen lopuksi yrittäjät ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksestä, jos yritys ei selviä lainoistaan. Tässä tilanteessa velkojalla on oikeus vaatia saataviaan kokonaisuudessaan keneltä tahansa yhtiömieheltä.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön välillä ei ole montaa eroa. Niitä kutsutaan usein henkilöyhtiöiksi viitaten molempiin yritysmuotoihin. Avoimesta yhtiöstä eroten kommandiittiyhtiössä on oltava vähintään yksi äänetön yhtiömies, joka sijoittaa pääomaa yritykseen. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole oikeutta edustaa yritystä eikä osallistua päätöksen tekoon, eikä hän ole henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen velvollisuuksista, kuten vastuunalaiset yhtiömiehet. Äänetön yhtiömies saa yrityksestä ainoastaan korkoa sijoitukselleen.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yleisin yhtiömuoto Suomessa. Osakeyhtiötä perustettaessa yritykseen sijoitetaan osakepääoma, eikä yrittäjien vastuu yhtiön veloista ja velvollisuuksista ulotu sijoitetun pääoman ulkopuolelle. Osakeyhtiö on siis erillinen oikeushenkilö, joka on mahdollista viedä konkurssiin. Halutessaan osakeyhtiön voi listata pörssiin, jos osakepääomaa on yli 80 000 euroa. Osakeyhtiö on siis paras vaihtoehto yleensä yrityksille, jotka haluavat tilaa kasvaa. Toisaalta taas osakeyhtiö on tiukasti säännöstelty hallinnon ja kirjanpidon kannalta.

Osakeyhtiö
Osakeyhtiössä yrittäjien vastuu veloista ei ulotu sijoitetun pääoman ulkopuolelle.

Osuuskunta

Osuuskunta eroaa muista yhtiömuodoista siinä, että sen toimintaa harjoitetaan sen jäsenten elinkeinotoiminnan tukemiseksi niin, että jäsenet käyttävät osuuskunnan palveluita. Osuuskunta voi tavoitella voittoa, mutta sen tärkein tehtävä on tämä symbioosi jäsentensä kanssa. Jäsenet voivat melko vapaasti liittyä ja erota osuuskunnasta, joten osuuskunnan omistajakunta voi vaihtua tiheään.

Yritysmuotojen erot

Tästä päästäänkin sitten itse yritysmuotojen vertailuun. Yritysmuodon valitsemiseen liittyy monta eri päätöstä. Siksi alle on listattu aihepiirejä ja niiden eroja on vertailtu riippuen siitä, kuinka erot näkyvät yrityksen toiminassa. 

  1. Alkupääoma ja liiketoiminnan aloittamisen kustannukset

Kaikkien yritysten rekisteröinti kaupparekisteriin on maksullista. Ainoastaan osakeyhtiöllä on laissa määrätty alkupääoma.

  • Toiminimi – perustamisilmoitus 75€ verkossa tai 110€ paperilomakkeella.
  • Avoin yhtiö – perustamisilmoitus 240€.
  • Kommandiittiyhtiö – perustamisilmoitus 240€, äänettömän yhtiömiehen pääomalla ei ole vähimmäismäärää.
  • Osakeyhtiö – perustamisilmoitus 330€ sähköisesti tai 380€ lomakkeella. Osakepääoma vähintään 2 500 euroa tai 80 000 euroa julkisella osakeyhtiöllä.
  • Osuuskunta – perustamisilmoitus 380€, alkupääomalla ei vähimmäismäärää.

2. Vastuu

Velkavastuu voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan. Joko yrittäjät ovat henkilökohtaisesti vastuussa koko henkilökohtaisella omaisuudellaan tai pelkästään sijoittamalla pääomalla.

  • Toiminimi – yrittäjä on vastuussa henkilökohtaisesti kaikista liiketoiminnan veloista ja velvollisuuksista.
  • Avoin yhtiö – yrittäjät ovat yhteisvastuullisesti vastuussa kaikista liiketoiminnan veloista ja velvollisuuksista.
  • Kommandiittiyhtiö – vastuunalaiset yhtiömiehet ovat yhteisvastuullisesti vastuussa kaikista liiketoiminnan veloista ja velvollisuuksista. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan.
  • Osakeyhtiö – yrittäjät eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa liiketoiminnan veloista ja velvollisuuksista
  • Osuuskunta – yrittäjät eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa liiketoiminnan veloista ja velvollisuuksista
    Toiminimi
    Toiminimellä yrittävät henkilöt vastaavat itse yrityksensä veloista ja vastuista.

3. Yrittäjien määrä

  • Toiminimi – yksi, mutta toimintaa voi harjoittaa myös puolison kanssa
  • Avoin yhtiö – vähintään kaksi
  • Kommandiittiyhtiö – vähintään yksi vastuunalainen ja vähintään yksi äänetön yhtiömies
  • Osakeyhtiö – vähintään yksi
  • Osuuskunta – vähintään yksi

4. Varojen nostaminen yrityksestä

Yritysmuotoa valitessa on tärkeää miettiä, haluaako itselleen nostaa palkkaa vai onko varojen nostaminen täysin vapaata. Varsinkin useamman omistajan yrityksessä voi miettiä, onko luottamus tarpeeksi suurta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamiseen.

  • Toiminimi – varoja voi nostaa yrityksestä vapaasti. Yrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa.
  • Avoin yhtiö – yhtiömiehet voivat nostaa yrityksestä varoja vapaasti, jopa yli oman henkilökohtaisen sijoituksensa, jos yrityksessä riittää varoja. Yhtiömiehet voivat maksaa itselleen palkkaa.
  • Kommandiittiyhtiö – vastuunalaiset yhtiömiehet voivat nostaa yrityksestä varoja vapaasti. Yhtiömiehet voivat maksaa itselleen palkkaa.
  • Osakeyhtiö – osakkeenomistajat saavat osinkoa yrityksen voittovaroista yhtiökokouksen päätöksen mukaan. Yhtiömiehet voivat maksaa itselleen palkkaa.
  • Osuuskunta – varanjako jäsenille osuuskunnan ylijäämästä sekä pääoman palautus jäsenyyden päätteeksi. Osuuskunnassa työskentelevät jäsenet voivat nostaa palkkaa.

5. Verotus

On usein henkilökohtaisesta verotuksesta kiinni, mikä yritysmuoto on kannattavin. Verotuksessa otetaan aina huomioon myös yrittäjän muut ansio- ja pääomatulot. Osakeyhtiö on ainoa, josta on mahdollista nostaa verovapaita varoja, mutta osakeyhtiön tuloksesta vero on maksettu jo kertaalleen.

  • Toiminimi – yritystulo verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena ansio- ja pääomatulona. Pääomatulon osuus on 0% – 20% edellisen vuoden nettovarallisuudesta ja loput on ansiotuloa.
  • Avoin yhtiö – yritystulo verotetaan yrittäjien henkilökohtaisena ansio- ja pääomatulona. Pääomatulon osuus on 20% yhtiömiehen nettovarallisuuden osuudesta ja loput on ansiotuloa.
  • Kommandiittiyhtiö – äänettömän yhtiömiehen korosta maksetaan veroa henkilökohtaisena ansio- ja pääomatulona muiden yhtiömiesten tavoin.
  • Osakeyhtiö – osakeyhtiön verotettavasta tulosta maksetaan 20 % tuloveroa. Osinkojen verotus riippuu siitä, onko osakeyhtiö listattu vai listaamaton sekä siitä, maksetaanko osinkoa yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Jos osinko on alle 8 % ja alle 150 000 euroa, on pääomatulon osuus 25 % ja 75 % verovapaata tuloa. 150 000 euron ylittyessä 85 % on pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Jos osinko on yli 8 % matemaattisesta arvosta on sen ylittävästä osasta 75 % ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.
  • Osuuskuntaosuuskunnan verotettavasta tulosta maksetaan 20 % tuloveroa. Osuuskunnan jakama ylijäämä verotetaan sen mukaan, onko osuuskunta noteerattu ja montako osuusmaksun maksanutta jäsentä sillä on.

6. Hallinto

Hallinnolla tarkoitetaan tässä erityisesti yrityksen organisaatiorakennetta, mutta myös muuta byrokratiaa, mitä yrityksen perustamisesta ja pyörittämisestä tulee. Yritysmuodosta riippumatta hallinto yleensä monimutkaistuu yrityksen kasvaessa. Esimerkiksi kahden hengen osakeyhtiössä ei tietenkään oleteta olevan neljää eri päätöksentekoelintä.

  • Toiminimi – erittäin kevyt hallinto.
  • Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö – hallinto on melko pitkälle vapaamuotoista, josta voidaan sopia syvemmin yhtiösopimuksessa. Oletuksena vastuunalaisilla yhtiömiehillä on oikeus tehdä yhtiötä koskevia päätöksiä ilman yksimielisyyttä. Yritykseen voidaan palkata toimitusjohtaja edustamaan yhtiötä.
  • Osakeyhtiö – raskas ja tarkoin säädelty hallinto. Osakeyhtiöllä on oltava tilintarkastaja sekä yhtiökokouksen valitsema hallitus. Lisäksi isommilla osakeyhtiöillä saattaa olla lisäksi toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. Osakeyhtiötä perustettaessa merkitään osakkeet ja laaditaan yhtiöjärjestys, jonka jälkeenpäin muuttamiseen tarvitaan yhtiökokouksen 2/3 enemmistö.
  • Osuuskunta – hallinto vastaa osakeyhtiötä siinä, että laki vaatii osuuskunnalta osuuskunnan kokouksen, hallituksen sekä tilintarkastajan. Isoissa osuuskunnissa voi olla lisäksi edustajisto, hallintoneuvosto sekä toimitusjohtaja.
Osuuskunnan hallinto
Osuuskunta joutuu järjestämään osuuskunnan kokouksen lisäksi myös hallituksen ja tilintarkastajan.

7. Omistajien keskinäiset suhteet

Yritysmuodon valitsemiseen vaikuttaa myös se, kenen kanssa yrittämistä suunnittelee. Jos tavoitteena on saada yritykseen mukaan uusia omistajia myöhemmin, tulee valita yritysmuoto, jossa yksi henkilö ei voi tehdä yritystä koskevia päätöksiä ilman äänestämistä.

  • Toiminimi – yrittäjä toimii yksin tai puolisonsa kanssa.
  • Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö – yhtiömiesten välillä on oltava ehdoton luottamus, koska kaikki yhtiömiehet (äänettömiä yhtiömiehiä lukuun ottamatta) voivat nostaa varoja, tehdä yritystä koskevia päätöksiä ja edustaa yritystä ilman muiden yhtiömiesten suostumusta.
  • Osakeyhtiö – kaikista asioista päättää yhtiökokous, jossa kaikilla omistajilla on sijoitettua pääomaa vastaava äänimäärä, eli osakkeenomistajilla ei tarvitse olla keskinäistä luottamusta.
  • Osuuskunta – osuuskunnan jäsenten välillä ei tarvita keskinäistä luottamusta, vaan asioista päätetään äänestämällä.

8. Toiminnan laajuus

Periaatteessa kaikki yritysmuodot voivat laajentaa toimintaansa tiettyyn pisteeseen saakka. Yritysmuotoa voi muuttaa myöhemmin esimerkiksi osakeyhtiöksi, jos se helpottaa yrityksen laajenemista. Kannattaa myös pitää mielessä, että kaikki toimialat eivät välttämättä sovellu kaikille yritysmuodoille.

  • Toiminimi – sopii parhaiten yrittäjälle, jonka tavoitteena on työllistää vain itsensä myymällä ammattitaitoaan. Osa-aikaiselle yrittäjälle toiminimi on hyvä vaihtoehto.
  • Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö – sopivat esimerkiksi perheyritykselle, jonka toimintaa ei olla laajentamassa. Toisaalta henkilöyhtiö yritysmuotona ei rajoita varsinaisesti yrityksen kasvua ja laajenemista.
  • Osakeyhtiö – on paras valinta uudelle yritykselle, joka tähtää työllistämään muita henkilöitä ja kasvamaan tulevaisuudessa.

Osuuskunta – ei varsinaisesti pyri tavoittelemaan voittoa eli se poikkeaa muista yritysmuodoista. Toiminnan laajuus ei siis ole oleellinen asia, kun yhtiömuodoksi valitaan osuuskunta.

9. Kirjanpito ja tilinpäätös

Kaikkien yritysten on pidettävä kirjanpitoa, mutta riippuu yritysmuodosta ja yrityksen koosta, miten kirjanpito toteutetaan ja tarvitaanko tilikauden päätteeksi tilinpäätöstä.

  • Toiminimi – voi pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos taseen loppusumma on alle 100 000 euroa, liikevaihto on alle 200 000 ja palveluksessa on keskimäärin alle kolme henkilöä. Kahden tai useamman näistä täyttyessä kahdella peräkkäisellä tilikaudella on yksityisen elinkeinonharjoittajan pidettävä kaksinkertaista kirjanpitoa. Toiminnan alussa siis riittää yhdenkertainen kirjanpito. Tilinpäätöstä ei tarvitse tehdä, ellei mikroyrityksen rajaa ylitetä.
  • Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö – pidettävä kaksinkertaista kirjanpitoa. Avoimen yhtiön tilinpäätös on tehtävä, jos vastuunalaisen yhtiömiehenä on osakeyhtiö tai jos toiminnan katsotaan olevan kirjanpitolain mukaan laajaa. Laajuus määritetään siten, että jos liikevaihto on yli 12 000 000€, taseen loppusumma yli 6 000 000 euroa tai yrityksen palveluksessa on keskimäärin vähintään 50 henkilöä, on tilinpäätös tehtävä. Tilintarkastuksesta voidaan sopia yhtiösopimuksessa.
  • Osakeyhtiö – pidettävä kaksinkertaista kirjanpitoa. Osakeyhtiöltä vaaditaan tilinpäätöstä jokaiselta tilikaudelta, myös niiltä, jolloin toimintaa ei ole ollut. Yritykset, jotka ylittävät pienyhtiön rajat, ovat tilintarkastusvelvollisia. Pienyhtiön rajat ovat samat kuin toiminimen yhdenkertaisen kirjanpidon rajat.
  • Osuuskunta – pidettävä kaksinkertaista kirjanpitoa ja tehtävä tilinpäätös jokaisen tilikauden päätyttyä. Pienyhtiöksi laskettavien osuuskuntien ei tarvitse valita tilintarkastajaa, ellei muuta ole sovittu.

10. Rahoitus

Tarvittava rahoituksen määrä riippuu enemmän yrityksen toimialasta sekä toiminnan luonteesta. Rahoituksen tarpeeseen vaikuttaa esimerkiksi kaluston tai erillisen liiketilan hankinta ja henkilökunnan palkkaaminen. Yleensä yritys ei tuota heti alussa voittoa, joten yrityksen on varauduttava toimimaan tappiolla ensimmäisten kuukausien ajan. Yritysmuodosta riippumatta yrittäjillä on oikeus hakea starttirahaa, jota myönnetään tapauskohtaisesti.

  • Toiminimi – ei yleensä vaadi suurta alkupääomaa. Rahoitus tulee useimmiten yksityisen elinkeinonharjoittajan henkilökohtaisista varoista tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi henkilökohtaisena pankkilainana.
  • Avoin yhtiö – rahoitus muodostuu yhtiömiesten sijoittamista varoista. Yritys voi ottaa esimerkiksi pankkilainaa, mutta yhtiömiehet ovat siitä henkilökohtaisesti vastuussa, jos yritys ei onnistu takaisinmaksussa.
  • Kommandiittiyhtiö – äänetön yhtiömies toimii rahoittajana, mutta sen lisäksi yritykselle voidaan hakea lainarahoitusta sekä pääomaa muilta yhtiömiehiltä.
  • Osakeyhtiö – vaatii yleensä eniten pääomaa. Rahoitus voi muodostua useasta eri lähteestä. Osakeyhtiön rahoituskeinoja ovat esimerkiksi oma pääoman sijoittaminen, pääomalaina, pankkilaina, osakeanti sekä ns. ”bisnesenkelit”.
  • Osuuskunta – yleisimmät rahoitusväylät ovat sijoitettu osuuspääoma, omistajien lainat sekä pankkilainat.
Kommandiittiyhtiön rahoitus
Kommandiittiyhtiössä äänetön yhtiökumppani vastaa yleensä rahoituksesta.

Yritysmuotojen vertailu

 PalkkatyöKevytyrittäjäToiminimiOsakeyhtiö
Sovitun työn tekeminenKylläKylläKylläKyllä
Oma aikataulu ja omat ideatEiKylläKylläKyllä
Oman markkinointinimen käyttöEiKylläKylläKyllä
Y-tunnusEiEiKylläKyllä
Toimeksiantoon liittyvät kulut vähennyskelpoisiaEiKylläKylläKyllä
Investoinnit mahdollisiaEiEiKylläKyllä
Ulkopuoliset sijoitukset mahdollisiaEiEiEiKyllä
Vastuu veloistaEi velkaaEi velkaaItseOsakeyhtiö
Velvollisuus kirjanpidostaEiEiItseItse
HallintokustannuksetEin. 5% laskutuksestaVaihteleeVaihtelee
Laskujen lähetys ja perintäEiLaskutuspalveluItseItse
Palkanmaksu ja vakuutuksetTyönantajaLaskutuspalveluItseItse
Perustamiskustannus0€0€110€2830€
Lopettaminen tarvittaessaHelppoaHelppoaVaikeaaErittäin vaikeaa

Yritysmuodon vaihtaminen

Vaikka yritysmuoto valitaankin ennen yrityksen perustamista, ei se silti tarkoita sitä, etteikö yritysmuotoa voisi muuttaa myöhemmin. Jos uuden yritysmuodon kriteerit täyttyvät, voidaan muutos tehdä kaupparekisteriin. Muutoksesta tulee yleensä maksaa käsittelykulut. Verotukseen ja vastuisiin liittyvät muutokset voivat aiheuttaa hämmennystä, joka saattaa heijastua liiketoimintaan väliaikaisesti. Yritysmuodon muutosta ei siis kannata tehdä hetken mielijohteesta.

Jossain tilanteessa yritysmuoto saattaa muuttua ilman, että omistajat niin päättävät. Näin voi käydä esimerkiksi tilanteessa, jossa avoimen yhtiön yhtiömiesten määrä vähenee yhteen. Koska avoimessa yhtiössä on oltava vähintään kaksi jäsentä, on yksinäisen yhtiömiehen jatkettava yksityisenä elinkeinonharjoittajana, jos hän haluaa jatkaa yritystoimintaa.