Mitä kevytyrittäjyys tarkoittaa?

Mitä on kevytyrittäjyys? Kannattaako valita toiminimi vai kevytyrittäjyys yritysmuodoksi? Entä onko kevytyrittäjä yrittäjä vai palkansaaja? Kevytyrittäjyys on nostanut suosiotaan Suomessa viimeisten vuosien aikana, mutta se herättää silti useissa meistä monia kysymyksiä. Tämän artikkelin tarkoituksena on selventää käsitystä kevytyrittäjyydestä.

Kevytyrittäjyys – joustava vaihtoehto yrityksen perustamiselle

Kevytyrittäjyys on yrittämismuoto, jossa yrittäjä ei varsinaisesti ole yrittäjä, vaan toimii laskutuspalvelun kautta yrittäjän ja palkansaajan välimuodossa. Kevytyrittäjyyttä ei siis varsinaisesti pidetä erillisenä yritysmuotona, eikä laki varsinaisesti tunne koko termiä. Kevytyrittäjänä ei tarvitse huolehtia kirjanpidosta, laskutuksesta eikä veroilmoituksista, vaan voi keskittyä varsinaiseen työn tekemiseen. Kevytyrittäjyys onkin joustava tapa hoitaa yrittäjämäistä liiketoimintaa, kun yrittäjyys on sivutoimista tai pienimuotoista, eikä oman yrityksen perustaminen tunnu kannattavalta.

Kevytyrittäjyys
Teetkö töitä intohimosta tai kiinnostuksesta alaan, mutta yrityksen perustaminen vaikuttaa liian isolta askeleelta? Voit kokeilla siipiäsi ensin kevytyrittäjänä.

Kuka voi olla kevytyrittäjä?

Kevytyrittäjyys sopii tietyin edellytyksin kaikille, lukuunottamatta luvanvaraisia tai suuria investointeja vaativia toimialoja. Sekä sivutoiminen että päätoiminen kevytyrittäjä voivat toimia laskutuspalvelun kautta.

Kevytyrittäjyys soveltuu parhaiten henkilöille, jotka tarvitsevat keinoa laskuttaa yksittäisistä töistä. Tällaisia tilanteita voi tulla vastaan esimerkiksi silloin, jos vakituisen työn, työttömyyden tai opiskelun ohella tekee keikkatyötä, mutta oman yrityksen perustaminen tuntuu liioitellulta. Jos töitä riittää niin paljon, että yrittäminen on täysipäiväistä, saattaa olla järkevintä aloittaa yrittäminen esimerkiksi toiminimen kautta. Erityisesti helppoutta arvostavat toimivat laskutuspalvelun kautta myös täysipäiväisinä yrittäjinä.

Kevytyrittäminen voi myös sopia liikeidean testaamiseen, jolloin kynnys toiminnan aloittamiseen on matalampi. Kevytyrittäjyys ei sovellu aloille, jotka ovat luvanvaraisia. Näitä voivat olla esimerkiksi anniskeluoikeuden vaativat ravintolapalvelut. Parhaiten kevytyrittäjien laskutuspalveluiden käyttö sopiikin aloille, joilla tarjotaan omaa osaamista palveluna asiakkaille.

Miten kevytyrittäjän laskutuspalvelu toimii?

Kevytyrittäjyys toimii siis laskutuspalvelun kautta. Toiminta perustuu siihen, että kevytyrittäjä hankkii asiakkaan, tekee sovitun työn ja antaa laskutuspalvelulle tehdyn työn tiedot. Laskutuspalvelu lähettää laskun asiakkaalle ja maksaa kevytyrittäjälle tämän tulon palkkana, josta on pidätetty muutama prosentti palkkiona.

Kevytyrittäjäksi ryhtyminen

Suomessa on useita laskutuspalveluja, joiden kautta voi toimia kevytyrittäjänä. Kevytyrittäjänä toimimiseen tarvitaan siis aina palvelu, jonka kautta laskutus tapahtuu. Kevytyrittämisen aloittaminen on nopeaa. Koska kevytyrittäjällä ei ole varsinaista yritystä perustettavana, ei perustamisilmoituksista, toiminimen valinnasta ja yhtiösopimuksista tarvitse välittää. Esimerkiksi Ukko.fi:n palveluun rekisteröidytään minuuteissa, eikä pelkkä rekisteröityminen sido mihinkään. Koska kevytyrittämisellä ei ole mitään erillisiä kuukausimenoja, voi kevytyrittäjäpalveluun rekisteröityä jo ennen työn suorittamista.

Ennen ensimmäistä laskua Ukko.fi -palvelussa pitää tehdä ilmoitus työn aloituksesta. Näin voidaan siis varmistaa, että tarvittavat vakuutukset ovat voimassa ennen työn tekemistä. Ilmoituksessa on mainittava tehtävän työn kuvaus, toimeksiantaja sekä paikka, jossa työ suoritetaan. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä uudestaan, jos saman alan töistä on laskutettu edeltävien kahden kuukauden aikana. Uusi ilmoitus tulee tehdä Ukko.fi:n, jos tekee ilmoittamattoman alan töitä tai, kun 6 kuukautta on kulunut saman alan edellisestä työilmoituksesta.

Kevytyrittäjän vakuutukset
Monelle kevytyrittäjyys on elämäntapa varsinaisen työn ohella. Myös kevytyrittäjille on tärkeää, että vakuutukset ovat kunnossa.

Onko kevytyrittäjä palkansaaja vai yrittäjä?

Laskutuspalvelun kautta tehtävä kevytyrittäjyys on ollut alusta asti hieman harmaalla alueella lain edessä. Laissa kun ei tunneta muita työntekemisen muotoja, kuin yrittäjä ja palkansaaja. Niinpä kevytyrittäjyyden määrittely onkin ollut hankalaa. Käytännössä laskutuspalvelu maksaa kevytyrittäjille palkkaa, mutta esimerkiksi eläkevakuutusmaksu maksetaan YEL:n mukaan.

Sivutoiminen vai päätoiminen yrittäjyys?

Kevytyrittämisen kannalta on yleensä tarpeellista määritellä, onko yrittäminen sivu- vai päätoimista. Tämä vaikuttaa yleisesti siihen, nähdäänkö henkilö yrittäjänä vai ei. Erityisen tärkeää tämä on varsinkin, jos kevytyrittäjä saa samalla työttömyysetuuksia. Työttömyysetuuksiin vaikuttaa nimenomaan se, katsooko TE-toimisto yrittämisen olevan sivu- vai päätoimista. Päätoiminen yrittäminen on usein kannattavampaa oman yrityksen kautta. Tällöin yrityksen tuloista ei tarvitse maksaa palvelumaksuja ja yrittäjän asema lain edessä on selkeämpi.

Kevytyrittäjyyden vaikutus työttömyysturvaan

Kevytyrittäjyys soveltuu usein tilanteeseen, jossa työttömyysetuuksia saavalla on mahdollisuus lisätienestien ansaitsemiseen pienimuotoisen yrittäjämäisen toiminnan kautta. Tällöin tosin ongelmia saattaa tulla eteen TE-toimiston kanssa, jonka näkemyksen mukaan kevytyrittäjä on yrittäjä. TE-toimisto määrittelee sen, onko yrittäminen pää- vai sivutoimista, mutta vasta neljän kuukauden toiminnan jälkeen. Määrittelyn pohjana käytetään yritystoimintaan käytettyä aikaa, eikä niinkään siitä saatavia tuloja. Jos yritystoiminnan katsotaan olevan kokopäiväistä niin, että kevytyrittäjä ei pysty ottamaan vastaan kokopäiväistä työtä, ei myöskään työttömyysetuuksiin ole oikeutta. Jos taas yrittämisen katsotaan olevan sivutoimista, on edelleen mahdollista saada soviteltua päivärahaa tai työmarkkinatukea.

Viime vuosina on tehty lakimuutoksia liittyen nimenomaan työttömyysetuuksien ja kevytyrittäjyyden yhdistämiseen. Lakien tarkoituksena on määritellä tarkemmin kevytyrittäjän tilannetta ja alentaa kynnystä yrittäjämäiseen toimintaan.

  • 2016: Laskutuspalvelua käyttävä kevytyrittäjä katsotaan työttömyysturvan osalta yrittäjäksi. Kevytyrittäjän toiminnan arvioimiseen käytetään siis samoja kriteerejä kuin varsinaisen yrittäjänkin.
  • 2017: Lyhytkestoisesta yrittäjyydestä ei tarvitse ilmoittaa TE-toimistolle. Tämä tarkoittaa sitä, että alle kahden viikon yritystoiminta tai kevytyrittäminen voi olla päätoimista ilman, että siitä tarvitsee tehdä erillistä ilmoitusta. Tämä tietenkin vaikuttaa työttömyysetuuden määrään, mutta vähentää muuta byrokratiaa.
  • 2018: Yritystoiminnan ensimmäisen neljän kuukauden aikana ei arvioida yrittäjän pää- ja sivutoimisuutta. Näin on siis mahdollista toimia kevytyrittäjänä neljä kuukautta sivutoimisen yrittäjän statuksella ja olla siten edelleen ansiosidonnaisen päivärahan piirissä.
Yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuus ja kevytyrittäjyys
Vaikka saisitkin tällä hetkellä työttömyysetuuksia, yrittäjyytesi pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Tulot otetaan kuitenkin huomioon ja etuuksia maksetaan soviteltuina.

Vuosi 2018 toi siis mukanaan hyviä uutisia niille työttömille työnhakijoille, jotka ovat suunnitelleet kevytyrittäjyyttä. Viimeisimmän lakimuutoksen ansiosta yrittäjyyden sivu- tai päätoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta laskettuna.

Lakimuutos 2018: kevytyrittäjyys työttömyysetuuksien tukemana

Tämä tarkoittaa käytännössä uudelle yrittäjälle sitä, että hänellä on oikeus työttömyysetuuteen tältä ensimmäisen neljän kuukauden ajalta, oli yrittäminen sitten pää- tai sivutoimista. Siinä tapauksessa että uusi yrittäjä saa tuloja aloitetun yritystoiminnan kautta, Kela maksaa työttömyysetuutta soviteltuna. Voit siis aloittaa esimerkiksi kevytyrittäjätoiminnan huolehtimatta työttömyysetuudestasi toiminnan ensimmäisten kuukausien aikana.

Mitä neljän kuukauden kevytyrittäjyyden jälkeen tapahtuu?

Jos olet nostanut työttömyysetuuksia lähdettyäsi yrittäjäksi, neljän kuukauden jälkeen tilanne arvioidaan TE-toimiston toimesta. Tämä tarkoittaa yrittäjälle käytännössä sitä, että TE-palvelu päättää, onko toiminta sivutoimista vai päätoimista. Jos tullaan siihen tulokseen, että yritystoiminta on sivutoimista, uusi yrittäjä säilyttää oikeutensa työttömyysetuuteen. Miten TE-palvelu sitten arvioi yrittäjyyden laadun? Laskutoimituksessa käytetään käyttämääsi työmäärä, ei saamiasi tuloja.

Kevytyrittäjän verotus

Kevytyrittäjiä verotetaan joko päätoimen verokortin tai sivutuloverokortin mukaan riippuen siitä, onko yrittämisen rinnalla esimerkiksi kokopäiväistä palkkatyötä. Jos kaikki tulot tulevat laskutuspalvelun kautta, voi siinä tilanteessa käyttää päätoimen verokorttia, jonka veroprosentti on pienempi. Yleensä verokortin voi lähettää laskutuspalveluun sähköisenä. Kevytyrittäjä maksaa siis 100-prosenttisesti veronsa ansiotulona.

Arvonlisäverovelvollisuus

Arvonlisäverovelvollisuus on yksi laskutuspalvelun käytön haittapuolista. Omalla toiminimellä toimiessa arvonlisäverovelvollisuus koskee vain yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 10 000 euroa. Näin ollen siis pienyrittäjä voi jättää arvonlisäveron osuuden huomiotta lähettäessään laskuja asiakkailleen. Tätä rajaa tarkastellaan kuitenkin laskutuspalvelua tarjoavan yrityksen näkökulmasta, eikä kevytyrittäjän.

Koska laskutuspalveluyrityksen liikevaihto on varmasti yli 10 000 euroa, ei kevytyrittäjällä ole mahdollisuutta jättää ALV:a maksamatta. Lisäksi 10 000 – 30 000 euron liikevaihdolla yrittäjä olisi normaalisti oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen, joka jää kevytyrittäjältä saamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että kevytyrittäjän on otettava ALV (0 % – 24 % myynnin tyypistä riippuen) jo työnsä hinnoittelussa huomioon.

Työnantajamaksut

Työnantajamaksut ovat myös jokseenkin haasteellisia kysymyksiä kevytyrittäjyyden kannalta. Kaikesta työstä maksetaan työnantajamaksut. Koska kevytyrittäjä tekee työn ilman työsuhdetta varsinaisen asiakkaan kanssa, vähentää laskutuspalvelu vakuutus- ja sosiaalivakuutusmaksut asiakkaan maksamasta laskusta. Tämä on hyvä asia siinä mielessä, että laskutuspalvelu hoitaa tarvittavat laskelmat ja byrokratian työntekijän puolesta. Toisaalta taas tämä tarkoittaa sitä, että laskutettavasta työstä jää edelleen vähemmän käteen.

Varojen nosto ja palkka

Eräs laskutuspalvelun etu on joustava palkanmaksu. Voit valita itse, milloin ja millaisissa erissä haluat nostaa palkan itsellesi.

Kevytyrittäjänä kaikki laskut kiertävät laskutuspalvelun kautta. Kun asiakas maksaa laskun, siirtyvät rahat laskutuspalvelulle. Kevytyrittäjä voi nostaa palkkaa palvelusta silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Näin voi valita, haluaako palkkaa nostaa saman tien, kun suoritus laskusta on tullut vai yhdistää useamman laskun yhdeksi palkaksi. Jälkimmäinen saattaa olla järkevää, jos laskutuspalvelun palkkiolla on prosentin lisäksi minimiveloitus. Yleensä palkanmaksun voi myös ajoittaa esimerkiksi aina kuun loppuun. Palkan maksusta voi tehdä pyynnön sähköisessä palvelussa ja yleensä palkka maksetaan muutaman arkipäivän sisällä. Palkasta pidätetään verokortin mukainen ennakonpidätys, työnantajamaksut, tarvittaessa YEL-maksu sekä laskutuspalvelun oma palkkio-osuus.

Kevytyrittäjä ja palkka
Kevytyrittäjä laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalvelun kautta, josta voi tämän jälkeen nostaa itselleen palkkaa.

Kevytyrittäjän vakuutukset

Eläkevakuutus aiheutti pitkään harmaita hiuksia laskutuspalveluiden ja kevytyrittäjien keskuudessa. Vuonna 2017 päädyttiin kuitenkin linjaamaan, että kaikki kevytyrittäjät kuuluvat YEL-vakuuttamisen piiriin TyEL-vakuutuksen sijasta. YEL-maksu maksetaan YEL-työtulosta. Tämä työtulo on siis se summa, joka maksettaisiin palkkana työntekijälle, joka suorittaisi saman työn. YEL-työtulo ei siis ole sama asia kuin bruttotulo, mutta siitä on silti hyvä ottaa osviittaa. Eläkevakuutusmaksua maksetaan, jos työtulon minimiraja ylittyy. Vuonna 2018 tämä minimiraja on 7 656,26 euroa vuodessa. Maksun suuruus vuonna 2018 on 24,1 %, paitsi 53-62-vuotiailla 25,6 %. Ensimmäiseltä neljältä vuodelta YEL-maksuun saa 22 % alennuksen.

Laskutuspalvelu yleensä vakuuttaa kevytyrittäjän tapaturmien varalta. Tästä syystä on tärkeää tehdä ilmoitus työn aloituksesta ennen työn suorittamista, jotta vakuutus on voimassa.

Oman työn hinnoitteleminen

Oman työn hinnoitteleminen saattaa olla hankalaa, koska työn hintaa ei voi laskea samalla tavalla kuin palkkatyöstä maksettavaa palkkaa. Tärkeää onkin osata ottaa huomioon kaikki maksettavat sivukulut, jotta käteen jäävä määrä vastaa tehtyä työtä. Esimerkiksi Ukko.fi:n palkkalaskurissa voi laskea etukäteen, paljonko tulee laskuttaa, jotta saa tietyn määrän palkkaa. Laskelmat ovat suuntaa-antavia, mutta niistä saa hyvän käsityksen siitä, kuinka työn hinta muodostuu.

Kirjanpito ja tilinpäätös

Yksi parhaista kevytyrittäjyyden ominaisuuksista on se, että kirjanpidosta ei tarvitse huolehtia. Koska kirjanpitoa ei ole, ei myöskään tilinpäätöksen laatiminen kuulu kevytyrittäjälle. Toiminimiyrittäjä voi usein tehdä kirjanpidon yhdenkertaisena ja jättää tilinpäätöksen laatimatta. Silloin kuitenkin on joko huolehdittava itse kirjanpidosta ja esimerkiksi oma-aloitteisten verojen maksamisesta, tai hankittava kirjanpitäjä.

Starttiraha

Kevytyrittäjänä ei ole mahdollisuutta saada starttirahaa, jos Y-tunnusta ei ole. Sivutoimisena yrittäjänä toimiminen laskutuspalvelun kautta ei kuitenkaan yleensä vaikuta siihen, voiko starttirahaa saada siinä tapauksessa, jos yritystoimintaa päättää laajentaa oman yrityksen perustamiseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että starttirahaa ei pääsääntöisesti myönnetä, jos yrityksen toiminta on alkanut ennen starttirahan hakemista.

Kevytyrittäjyyden edut

  • Yksittäisten työkeikkojen teko helpottuu
  • Ei huolta kirjanpidosta, laskutuksesta eikä yrityksen verojen maksamisesta
  • Toiminnan aloittaminen ja lopettaminen erittäin yksinkertaista
  • Kuluja tulee pelkästään sen mukaan, paljonko palkkaa nostaa

Kevytyrittäjyyden mahdolliset haasteet

  • Laskutuspalvelu perii laskuista oman palkkion
  • Kevytyrittäjyyden yhdistäminen työttömyysetuuksiin voi aiheuttaa ongelmia
  • Kevytyrittäjä on automaattisesti arvonlisäverovelvollinen, eikä oikeutta alarajahuojennukseen ole
  • Pidempiaikaiset hankinnat eivät ole vähennyskelpoisia
  • Ei mahdollisuutta vähentää edellisten tilikausien tappioita verotuksessa
  • Ei sovellu kaikille aloille ja kaikenlaiseen yritystoimintaan