Osakeyhtiön perustaminen

Osakeyhtiöitä on sekä julkisia (oyj) että yksityisiä (oy), riippuen siitä, missä yrityksen osakkeista käydään kauppaa. Julkisten osakeyhtiöiden osakkeista käydään julkista kauppaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pörssiin listautumista. Julkisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 80 000 euroa, sillä on oltava toimitusjohtaja ja ainakin kolme jäsentä hallituksessa. Lisäksi julkisen osakeyhtiön on julkaistava osavuosi- ja vuosikatsaukset. Näistä syistä johtuen valtaosa perustettavista osakeyhtiöistä on yksityisiä osakeyhtiöitä. Niinpä tämä opas on kirjoitettu enimmäkseen yksityisiä osakeyhtiöitä silmällä pitäen. 

Mikä on osakeyhtiö?

Osakeyhtiö on Suomen yleisin yritysmuoto. Osakeyhtiötä voidaan usein pitää byrokraattisena ja kankeana, mutta varsinkin pienemmän osakeyhtiön hallinta ei ole juuri henkilöyhtiöitä hankalampaa. Osakeyhtiötä perustaessa on kuitenkin paljon asioita, joita on käytävä läpi ennen kuin itse perustamisilmoitusta voi tehdä ja liiketoimintaa aloittaa. Osakeyhtiö on esimerkiksi avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä riskittömämpi, koska yrittäjä on vastuussa yrityksestä ainoastaan sijoituksellaan. Esimerkiksi konkurssin tapauksessa siis yrittäjä ei ole henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen lainoista ja muista velvoitteista, ellei hän ole itse ollut yrityksen lainojen takaajana.

Kuka voi perustaa osakeyhtiön?

Osakeyhtiön voi periaatteessa perustaa yksinkin. Laki kuitenkin vaatii silloin, että hallituksella on oltava lisäksi varajäsen. Eli vaikka osakeyhtiö on perustettu yksin ja kaikki yhtiön osakkeet ovat saman henkilön omistuksessa, on hallitukseen silti löydettävä henkilö varajäseneksi. Osakeyhtiön voi myös perustaa toinen yritys tai perustajia voi olla useampia. Vähintään yhden osakeyhtiön perustajista on oltava kotipaikka Euroopan talousalueella. Tarvittaessa tähän voi kuitenkin hakea poikkeuslupaa. Osakeyhtiön perustajan luottotiedot eivät vaikuta mitenkään yrityksen perustamiseen. Perustaja ei kuitenkaan voi olla vajaavaltainen eikä konkurssissa. Maksuhäiriömerkinnät luottotiedoissa eivät estä osakeyhtiön perustamista, mutta ne saattavat aiheuttaa hankaluuksia myöhemmin esimerkiksi rahoituksen hankinnassa tai pankkitilin avaamisessa.

Tietyissä tilanteissa osakeyhtiön perustaja voi olla myös alaikäinen. Silloin alaikäisen on maksettava merkintähinta omilla työansioillaan tai hänellä on oltava edunvalvoja, joka hoitaa merkitsemisen hänen puolestaan. Alaikäinen ei kuitenkaan voi toimia osakeyhtiön hallituksessa eikä toimitusjohtajana.

Miksi kannattaa perustaa osakeyhtiö?

Osakeyhtiöllä on joitain etuja muihin yhtiömuotoihin verrattuna. Ehkäpä suurin näistä eduista on yrittäjien henkilökohtainen vastuu yrityksen veloista. Jos yritystoiminta joudutaan lopettamaan, ovat toiminimiyrittäjä ja henkilöyritysten yhtiömiehet henkilökohtaisesti vastuussa kaikista yrityksen veloista ja velvoitteista. Tätä riskiä ei osakeyhtiöllä ole, vaan konkurssitilanteessa osakkeidenomistajat menettävät ainoastaan sijoituksensa. Osakeyhtiö on usein myös paras vaihtoehto yritykselle, joka hakee kasvua tulevaisuudessa tai on suuntaamassa ulkomaille. Voi myös olla, että neuvottelutilanteessa osakeyhtiö otetaan vakavammin kuin muut yritysmuodot.

Toimiala ja liikeidea

Ennen muiden perustamistoimien aloittamista, on tietenkin tiedossa oltava liikeidea ja suunnitellun yritystoiminnan toimiala. Liikeidea vastaa kolmeen kysymykseen: mitä, kenelle ja miten. Eli liikeidean on lähdettävä liikkeelle siitä, mitä yritys myy, ketkä ostavat yrityksen tuotteita tai palveluita ja miten nämä asiakkaat voidaan tavoittaa. Liikeidean on erotuttava kilpailijoista tarpeeksi, jotta asiakkailla on syy vaihtaa tuotteen tai palvelun tuottajaa. Lisäksi hyvä liikeidea kannattaa testata potentiaalisilla asiakkailla. Ennen lopullisen liikeidean valitsemista on aivan normaalia käydä läpi ja testata useampaa ideaa. Kaikista ideoista on hyvä tehdä lista ja lopulta karsittava niistä huonoimmat pois.

Liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelma on olennainen osa aloittavan yrityksen suunnittelua. Sen on tarkoitus auttaa yritystä jäsentämään ja työstämään yksityiskohtaisesti uuden yrityksen kannattavuutta ja mahdollisuuksia menestymiseen. Aloittavalla yrityksellä ei ole vielä tilinpäätöstietoja eikä muutakaan todistetta yritystoiminnan kannattavuudesta, joten rahoittajat vaativat usein nähdä liiketoimintasuunnitelman. Liiketoimintasuunnitelmaa on tarkoitus päivittää yritystoiminnan aloittamisen jälkeenkin, jolloin siitä on jatkossakin hyötyä. Liiketoimintasuunnitelmaa voikin pitää eräänlaisena yrityksen käsikirjana.

Osakepääoma

Osakeyhtiölain aiemman version mukaan osakepääoma oli oltava vähintään 2 500 euroa. Tämä summa oli maksettava yritykselle rahana tai muulla omaisuudella. Vuodesta 2019 lähtien osakeyhtiöllä ei ole pakko olla osakepääomaa yritystä perustettaessa.

Osakepääoma jaetaan osakkeisiin, joiden määrän voi itse päättää. Jos yrityksellä on esimerkiksi 10 osaketta, ovat ne 1 000 euron osakepääomalla 100 € per osake. Yksi osake siis vastaa silloin 10 % yrityksen omistajuudesta. Osakeyhtiöllä on oltava vähintään yksi osake, mutta yleensä on parempi jakaa osakepääoma useampaan osakkeeseen. Vaikka siis osakeyhtiön ainoalla perustajalla olisi 100 % omistus yhtiöstä, on hänen helpompi tulevaisuudessa myydä osakkeita, jos niitä on kahden osakkeen sijasta sata. Osakkeiden määrää voi toki lisätä osakeannin yhteydessä myöhemmin.

Osakeyhtiön kirjanpito

Kaikki osakeyhtiöt ovat kirjanpitovelvollisia riippumatta toiminnan laajuudesta tai toimialasta. Osakeyhtiön kirjanpito on tärkeää verottajan, osakkaiden ja yrityksen johdon kannalta. Kaikista yrityksen liiketapahtumista tulee tehdä merkintä kirjanpitoon. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tämä tarkoittaa sitä, että liiketapahtumat kirjataan vähintään kahdelle tilille sen mukaan, mikä on rahan käyttökohde ja mikä sen lähde. Kirjanpidon pohjalta tehdään myös tilinpäätös viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden loppumisesta. Osakeyhtiön tilinpäätöstiedot on aina ilmoitettava kaupparekisteriin. Mitä isompi osakeyhtiö, sitä haastavampaa on kirjanpidon tekeminen itse. Onkin suositeltavaa, että jo ennen liiketoiminnan aloittamista joko yritykselle etsitään pätevä kirjanpitäjä tai joku osakkaista perehtyy syvällisesti kirjanpidon teoriaan ja käytäntöön.

Pankkitili

Osakeyhtiön on avattava pankkitili jo ennen perustamisilmoituksen tekemistä, jotta osakepääoma voidaan siirtää. Tämä pankkitili ilmoitetaan kaupparekisteriin ja Verohallinnolle. Eri pankit vaativat nähtäväksi eri asiakirjoja tilin perustamiseen, joten kannattaa olla yhteydessä omaan pankkiin ennen tilin avaamista.

Starttiraha yrittäjän alkutaipaleelle

Starttiraha on yrittäjän henkilökohtainen tuki, jonka tarkoitus on auttaa yrittäjän toimeentulossa silloin, kun yritystoiminta on vasta alussa, eikä vielä kannattavaa. Starttiraha on haettava ennen yritystoiminnan alkamista. Jos osakeyhtiössä on useampia yrittäjiä, voi heistä jokaisella olla mahdollisuus starttirahaan riippuen heidän työpanoksestaan ja osuudestaan yrityksessä. Starttiraha on TE-palveluiden myöntämä harkinnanvarainen tuki, jonka saamiseksi yrittäjän on todistettava sopivuutensa yrittäjäksi sekä taloudellinen tarve tuelle. Sen lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, minkälainen kilpailutilanne aloittavan yrityksen toimialalla ja markkinoilla on. Starttirahaa ei voida myöntää liiketoimintaan, jos sen katsotaan vääristävän kilpailua.

Hakemisprosessiin kuuluu hakemuksen lisäksi haastattelu koskien aloittavan yrityksen liikeideaa ja liiketoimintasuunnitelmaa. Myönteisellä päätöksellä starttirahaa voi saada ensin 6 kuukautta ja jatkohakemuksella 6 kuukautta lisää. Starttirahan suuruus on peruspäivärahan suuruinen, eli 37,21 € päivässä vuonna 2023. Tukea voidaan maksaa korkeintaan viideltä työpäivältä viikossa. Sekä starttirahaa että sen maksatusta voi hakea TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa.

Yrityksen nimen valinta

Perustettavan osakeyhtiön nimeämistä kannattaa miettiä huolellisesti. Viranomaisten asettamien vaatimusten lisäksi nimeä tulee tarkastella markkinoinnillisesta näkökulmasta.

Ennen perustamisilmoituksen tekemistä on uudelle osakeyhtiölle valittava nimi. Hyvä nimi on sellainen, joka jää helposti asiakkaiden mieleen ja kertoo jotain yrityksen brändistä. Perustamisilmoituksen yhteydessä ehdotetusta toiminimestä tehdään nimiselvitys. Toiminimeksi ei siis kelpaa ihan mikä tahansa nimi. PRH:n mukaan nimeä ei voida rekisteröidä, jos jokin seuraavista seikoista ei täyty:

• Yksilöivyys – nimeksi ei kelpaa esimerkiksi pelkkä yleinen paikannimi, yleinen verbi tai tarjottavan tavaran tai palvelun kuvaus (Helsinki Oy, Mennä Oy, Videovuokraamo Oy)
• Erottuvuus – nimen tulee erottua jo olemassa olevien yritysten toiminimistä
• Sekoitettavuus – nimi ei voi olla sekoitettavissa toiseen toiminimeen, toissijaiseen tunnukseen tai tavaramerkkiin
• Yrityksen tunnus – osakeyhtiön tunnus on ”Osakeyhtiö” tai ”Oy” ja sen on oltava osa yrityksen toiminimeä
• Harhaanjohtavuus – yrityksen nimessä ei saa olla väärää tietoa yrityksen toiminnasta eikä käyttää sukunimeä, joka ei kuulu yrittäjälle

Nimen yksilöivyyteen voi vaikuttaa antamalla yritykselle nimeksi keksityn sanan tai yhdistelemällä useita elementtejä. Jo olemassa olevia rekisteröityjä toiminimiä voi etsiä PRH:n tarjoamasta nimipalvelusta. Perustamisilmoituksessa yritykselle voi antaa varsinaisen toiminimiehdotuksen lisäksi kaksi varatoiminimeä. Tällä voi nopeuttaa ilmoituksen käsittelyä, jos ensimmäinen nimiehdotus ei mene läpi.

Mikä on osakeyhtiön aputoiminimi?

Osakeyhtiölle voidaan rekisteröidä yksi tai useampi. Aputoiminimeä käytetään jonkin tietyn toiminnan yhteydessä. Sillä ei siis voi kattaa koko yritystoimintaa. Jos esimerkiksi yritys toimii useammalla toimialalla, voi aputoiminimeä käyttää jossakin niistä. Aputoiminimen hyväksymiseen käytetään samoja perusteita kuin rekisteröidyn toiminimenkin. Tärkeää on huomata, että aputoiminimen yhteydessä ei saa käyttää yhtiömuodon tunnusta. Aputoiminimestä tehdään päätös osakeyhtiön hallituksessa. Nimi tulee rekisteröidä kaupparekisteriin, jolloin samalla rajataan, mitä toimintaa sillä aiotaan kattaa.

Ilmoitus maksaa:

• 60 € per aputoiminimi, jos se tehdään sähköisesti ja
• 115 € per toiminimi, jos käytetään paperilomaketta.

Rinnakkaistoiminimi

Rinnakkaistoiminimellä tarkoitetaan yrityksen toiminimeä, joka on käännetty sisällöltään suoraan toiselle kielelle. Tämänkin nimen on läpäistävä nimitutkimus ennen kuin se voidaan rekisteröidä kaupparekisteriin. Rinnakkaistoiminimi voi olla käännös vain suomen- tai ruotsinkielisestä toiminimestä. Jos toiminimi on jokin keksitty sana, voi rinnakkaistoiminimeksi ottaa saman nimen, mutta vaihtaa yritysmuodon tunnuksen. Esimerkiksi siis Oy:n sijaan nimen perässä on ”Ab” ruotsinkielisessä tai ”Ltd” englanninkielisessä rinnakkaistoiminimessä. Rinnakkaistoiminimet on mainittava yhtiöjärjestyksessä. Kaupparekisteriin rinnakkaistoiminimien ilmoituksen voi tehdä joko perustamisilmoituksen yhteydessä tai jälkeenpäin muutosilmoituksella.

Mitä rinnakkaistoiminimi maksaa?

• Koska rinnakkaistoiminimen ottaminen muuttaa yhtiöjärjestystä, tulee tästä 275 € palvelumaksu.
• Tämän lisäksi rinnakkaistoiminimen ilmoittamisesta peritään 60 € / rinnakkaistoiminimi.

Yhtiöjärjestys

Osakeyhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys. Yksinkertaisimmillaan yhtiöjärjestykseen on merkittävä:

1. Osakeyhtiön toiminimi (myös rinnakkaistoiminimet)
2. Kotipaikka ja
3. Toimiala.

Näiden pakollisten kohtien lisäksi voidaan yhtiöjärjestykseen merkitä muitakin määräyksiä, liittyen esimerkiksi hallituksen ja yhtiökokouksen toimintaan. Yhtiöjärjestys ilmoitetaan kaupparekisteriin perustamisilmoituksen yhteydessä. Jos perustamisilmoituksen tekee YTJ-verkkopalvelussa, laatii palvelu perusmuotoisen yhtiöjärjestyksen automaattisesti. YTJ-perustamispaketista löytyy myös valmis pohja sekä ohjeet yhtiöjärjestyksen laatimiseen. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa, jonka jälkeen siitä on tehtävä muutosilmoitus kaupparekisteriin.

Osakeyhtiön ja yrittäjän vakuutukset

Yrittäjän kuuluu maksaa yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta, jos ehdot täyttyvät. Nämä ehdot ovat:

• Yrittäjä on johtoasemassa yrityksessä ja omistaa joko 30 % osakkeista tai äänimäärästä yksin tai 50 % perheensä kanssa
• Yrittäjä on 18 – 69 -vuotias
• Yrittäjä on toiminut yrittäjänä vähintään neljä kuukautta yhtäjaksoisesti
• Yrittäjän työtulo on vähintään 8 575,45 €
• Yrittäjä ei ole työ- eikä virkasuhteessa

YEL-maksut ovat verovähennyskelpoista menoa. Niiden määrä lasketaan YEL-työtulon mukaan. Tämä YEL-työtulo perustuu siihen, minkälaista palkkaa maksettaisiin ulkopuoliselle työntekijälle, joka työskentelisi yrittäjän tilalla. Sillä ei siis ole tekemistä sen kanssa, paljonko yrittäjälle todellisuudessa maksetaan palkkaa tai olisiko ulkopuolisen palkkaaminen kannattavaa. Tästä työtulosta lasketaan YEL-maksun suuruus riippuen yrittäjän iästä. Ensimmäisen neljän vuoden (48 kk) ajan uusi yrittäjä saa 22 % alennuksen YEL-maksuihin.

Vuonna 2023 YEL-maksut ovat:

• 18 – 52 -vuotiailla 24,10 % (alennettuna 18,80 %)
• 53 – 62 -vuotiailla 25,60 % (alennettuna 19,97 %)
• Yli 62 -vuotiailla 24,10 % (alennettuna 18,80 %)

Lisäksi yrittäjän ja osakeyhtiön kannattaa harkita vapaaehtoisia tapaturma- ja vahinkovakuutuksia pienentämään yritystoiminnan riskejä.

Tilintarkastus

Osakeyhtiön on valittava tilintarkastaja, jos yhtiöjärjestys sitä edellyttää tai yrityksen liiketoiminta ylittää vähintään kaksi seuraavista kahdella peräkkäisellä tilikaudella:

• Taseen loppusumma 100 000 euroa
• Liikevaihto 200 000 euroa
• Palveluksessa keskimäärin kolme henkeä.

Yhtiölle voidaan valita joko yksi tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Jos yrityksellä on vain yksi tilintarkastaja, tulee hänelle valita myös varatilintarkastaja. Suurten osakeyhtiöiden tulee valita tilintarkastajaksi joko KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tätä rajaa ei aloittava yritys kuitenkaan yleensä ylitä ensimmäisinä vuosinaan. Jos osakeyhtiön päätoimiala on arvopapereiden omistaminen ja hallinta, on tilintarkastaja valittava aina osakeyhtiön koosta riippumatta.

Osakeyhtiön perustamisilmoituksen tekeminen

Yrityksen on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen tekemisestä. Kun PRH on hyväksynyt perustamissopimuksen, yritys rekisteröidään kaupparekisteriin, jolloin osakeyhtiö virallisesti syntyy.

Perustamisilmoituksessa tulee ilmoittaa seuraavat asiat:

1. Osakkeiden lukumäärä ja niiden jakautuminen osakkaiden kesken
2. Ulkomaalaisten osakkeenomistajien syntymäajat sekä Y-tunnus osakkailta, jotka ovat oikeushenkilöitä (kuten muut osakeyhtiöt, yhteisöt tai kunnat)
3. Yhtiön hallituksen varsinaiset jäsenet, varajäsen ja hallituksen puheenjohtaja
4. Tilintarkastajat ja toimitusjohtaja, jos sellaiset on valittu
5. Yhtiön tilikausi

Perustamisilmoituksen voi tehdä joko paperisena versiona tai PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-verkkopalvelussa. Sähköisen ilmoituksen tekeminen on nopeampaa ja halvempaa. Joissain tilanteissa ilmoitus on kuitenkin tehtävä paperisena.

Jos seuraavat ehdot täyttyvät, voi osakeyhtiön perustamisilmoituksen tehdä verkossa:

• Kaikilla osakkeenmerkitsijöillä, hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja toimitusjohtajalla on suomalainen henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset. Henkilöllisyyden varmentamiseen voi käyttää myös mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.
• Yhtiöllä ei ole lisättävää vakiomuotoiseen yhtiöjärjestykseen. Palvelu luo yhtiöjärjestyksen automaattisesti, joten jos siihen on jotain lisättävää, on se tehtävä lomakkeella.
• Osakepääoma on 0 euroa, ja osakkeilla ei ole merkintähintaa

Perustamisilmoitus verkkopalvelussa

YTJ-verkkopalvelussa annetaan perustiedot yrityksestä sekä yrityksen ehdotuksista toiminimeksi. Ilmoituksessa kysytään myös hallitusten jäsenten, toimitusjohtajan, tilintarkastajien, prokuristien tai muiden edustamiseen oikeutettujen henkilöiden nimiä ja henkilötunnuksia. Palvelu luo annettujen tietojen perusteella yritykselle automaattisesti yhtiöjärjestyksen ja perustamissopimuksen perusmuotoisina. Kun nämä on tarkistettu ja hyväksytty, allekirjoitetaan perustamisilmoitus sähköisesti. 240 euron ilmoitusmaksu maksetaan samalla.

Perustamisilmoitus paperilomakkeella

Helpoin tapa perustamisilmoituksen tekemiseen paperilomakkeilla on ladata PRH:n osakeyhtiön perustamispaketti. Siinä käydään yksityiskohtaisesti läpi perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laatiminen valmiille pohjille. Perustamispaketissa on mukana Y1- ja henkilötietolomake liitteineen. Jos yritykselle ei riitä vakiomuotoinen yhtiöjärjestys tai osakkeet maksetaan muuna kuin rahana eli apportilla, on perustamisilmoitus tehtävä ilman perustamispakettia. Silloin on täytettävä erikseen Y1-lomake, liitelomake ja henkilötietolomake.

Hakemukseen on liitettävä mukaan:

1. Kuitti käsittelymaksun maksamisesta
2. Jäljennös yhtiöjärjestyksestä
3. Alkuperäinen perustamissopimus sekä
4. Tilintarkastajan todistus osakkeiden maksamisesta.

Jos yrityksellä ei ole tilintarkastajaa, voi osakkeiden maksamisen todistaa esimerkiksi tiliotteella tai tulosteella maksutapahtumasta. Jos osakepääoma on maksettu rahan sijaan muulla omaisuudella, on ilmoitukseen liitettävä tilintarkastajan lausunto apporttiomaisuudesta ja sen omistajuuden siirtymisestä. Hallituksen jäsenen on allekirjoitettava perustamisilmoitus. Paperilomakkeella ilmoittaminen on sähköistä ilmoittamista kalliimpaa. Käsittelymaksu on 380 euroa.

Verohallinnon rekisterit

Verohallinto ylläpitää useita yrityksille tarkoitettuja rekistereitä. Osakeyhtiön perustamisen yhteydessä tiedot välittyvät suoraan kaupparekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä työnantajarekisteriin. Verohallinnon rekistereistä löydät tarkempaa tietoa täältä.

Ennakkoperintärekisteri

Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Kuulumalla ennakkoperintärekisteriin yritys osoittaa, että se huolehtii itse ennakkoveroistaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että yrityksen palveluista maksavan ei tarvitse tehdä verokortin mukaista ennakonpidätystä, kuten esimerkiksi palkkaa maksaessa. Esteitä ennakkoperintärekisteriin pääsemiselle voivat olla esimerkiksi yrittäjän aikaisemmat ongelmat liittyen verotukseen tai kirjanpitoon. Tästä syystä ennakkorekisteriin kuuluminen viestii myös yrityksen luotettavuudesta.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteri

Jos yritys myy kotimaassa tavaroita tai palveluita liiketoiminnan osana, on se arvonlisäverovelvollinen. Alle 15 000 euron liikevaihdolla yrityksen ei tosin tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Kun yritys on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, on sen tehtävä oma-aloitteisten verojen veroilmoitus jokaiselta verokaudelta. Oma-aloitteisia veroja ovat siis sellaiset verot, jotka yrityksen on itse laskettava ja maksettava. Tästä syystä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kannattaa liittyä vasta, kun yrityksellä on tarpeeksi ALV:n sisältävää myyntiä.

Työnantajarekisteri

Jos yritys maksaa palkkaa säännöllisesti, on sen ilmoittauduttava työnantajarekisteriin. Säännöllisellä palkanmaksulla tarkoitetaan sitä, että yrityksen palveluksessa on kalenterivuoden aikana vähintään kaksi vakituista työntekijää tai vähintään kuusi työntekijää lyhyemmissä työsuhteissa. Palkasta ja työnantajan suorituksista tehdään ilmoitus tulorekisteriin reaaliaikaisesti, kun palkka maksettu.