Liiketoimintasuunnitelma
Vaikka suunnitelman tekeminen on ajankohtaista aloittavalle yrittäjälle, kannattaa sitä pitää ajantasaisena myös liiketoiminnan jatkuessa. Hyvä liiketoimintasuunnitelma on apuna liiketoiminnan jatkuessa.
Liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on kuvata aloittavan yrityksen toimintaa ja laskea toiminnan kannattavuutta sekä mahdollisuuksia menestymiseen. Liiketoimintasuunnitelmasta on hyötyä niin yrittäjille itselleen kuin ulkopuolisille rahoittajille. Suunnitelmasta rahoittajat saavat käsityksen siitä, kuinka yritys aikoo tehdä voittoa ja kuinka realistisia yrityksen laskelmat ovat.
Liiketoimintasuunnitelman laatiminen saattaa vaikuttaa aluksi hankalalta, joten jaamme sen pienempiin osa-alueisiin. Liiketoimintasuunnitelma on yleensä melko vapaamuotoinen, mutta sille löytyy valmiita runkoja esimerkiksi Uusyrityskeskuksen sekä Yritys-Suomen verkkosivuilta. Tälle sivulle koottu runko on tehty näiden kahden pohjalta.
Miksi liiketoimintasuunnitelma tehdään?
Liiketoimintasuunnitelma laaditaan hahmottamaan sitä, miten aloittavan yrityksen toiminta aiotaan toteuttaa. Vaikka liiketoimintasuunnitelman tekoa pidetään osana yrityksen perustamista, on sitä hyvä päivittää jälkeenpäinkin vastaamaan yrityksen senhetkistä tilannetta.
Liiketoimintasuunnitelman teko on yritykselle eduksi, koska se pakottaa konkreettisesti pohtimaan yksityiskohtia ja ehkä jopa sellaisia asioita, joita ei ollut vielä tullutkaan ajatelleeksi. Sitä laatiessa yrityksen liikeidea siirtyy ajatuksen tasolta selkeäksi suunnitelmaksi.
Rahoittajat vaativat lähes poikkeuksetta yritykseltä liiketoimintasuunnitelmaa, jotta he saavat kuvan yrityksen toimintaedellytyksistä ja kannattavuudesta. Varsinkin aloittavan yrityksen tapauksessa liiketoimintasuunnitelma on ainoa tapa osoittaa liikeidean kannattavuus, kun tilipäätöstietoja ei vielä ole. Jos yrittäjä haluaa hakea starttirahaa, Finnveran rahoitusta tai yritystukia, vaaditaan kaikkialla liiketoimintasuunnitelmaa.
Miten liiketoimintasuunnitelma tehdään?
Liiketoimintasuunnitelma on rakenteeltaan vapaamuotoinen, mutta sen tulisi sisältää ainakin laskelmat aiotusta liiketoiminnasta, kuvailua liikeideasta ja tarjottavista tuotteista ja palveluista sekä analyysia asiakas- ja kohderyhmistä. Seuraavassa kappaleessa käydään läpi Uusyrityskeskuksen ja Yritys-Suomen liiketoimintasuunnitelmien runkoja. Riippuu tietenkin yrityksen toimialasta, mitä osioita on tärkeintä painottaa, joten yksi malli ei mitenkään voi sopia kaikille yrityksille.
Liiketoimintasuunnitelman osa-alueet
-
Liikeidean kuvaus
Kerro suunniteltavasta liiketoiminnasta mainiten, mitä yritys myy, miten ja kenelle. Liikeideaa voi tässä vaiheessa kuvailla vielä ideologisemmin, kuin seuraavissa vaiheissa, joissa pohdinnan on oltava konkreettisempaa.
2. SWOT-analyysi
SWOT-analyysi on nelikenttämenetelmä, jossa yritystoimintaa analysoidaan neljästä näkökulmasta. Nämä kulmat ovat sisäiset vahvuudet, sisäiset heikkoudet, ulkoiset mahdollisuudet ja ulkoiset uhat. SWOT-analyysi auttaa kuvaamaan ja hahmottamaan esimerkiksi sitä, kuinka ulkoiset tekijät, kuten trendit ja kilpailu, voivat vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Pelkkä listaaminen ei tietenkään riitä, vaan mukaan on lisättävä pohdintaa siitä, kuinka vahvuudet ja mahdollisuudet voidaan hyödyntää yritystoiminnassa ja toisaalta, kuinka uhkia voidaan välttää ja heikkouksia kehittää.
3. Osaamisen kuvaus
Kerro, kuinka yrittäjien omat vahvuudet ja taidot vaikuttavat yrityksen menestymiseen. Kuinka tuttu toimiala on? Miten paljon kokemusta sinulla on valitulla toimialalla? Esimerkiksi aloittavan yrityksen rahoittajille on tärkeää tietää, voiko yrityksen omistajien ammattitaitoon luottaa.
4. Tuotteen tai palvelun kuvaus
Mitkä ovat tuotteiden kilpailuedut? Minkälaisia vastaavia tuotteita kilpailijoilla on? Miten tuotteet hinnoitellaan ja minkälaisella katteella myydään? Nämä kysymykset selventävät sitä, minkälaiset menestymismahdollisuudet tuotteella tai palvelulla on. Jos yrityksesi tuotteilla ei ole mitään uniikkia ominaisuutta kilpailijoihin nähden, miksi asiakkaat valitsisivat sen jo olemassa olevien tuotteiden sijasta?
5. Asiakkaat ja asiakkaan tarpeet
Ilman asiakkaita on vaikea pyörittää menestyvää bisnestä. Asiakasanalyysin tekeminen on tärkeää, jotta tiedät, kenelle tuote tai palvelu on suunnattu. Miten valitut kohderyhmät käyttäytyvät? Missä asiakkaat ovat ja miten yrityksesi pyrkii pääsemään lähemmäs heitä? Mitkä asiat motivoivat asiakasta ostopäätöshetkellä? Asiakkaat ovat usein jo uskollisia toiselle yritykselle, eli mikä saa heidät vaihtamaan tarjoajaa?
6. Markkinoiden kehitys ja nykytilanne
Markkinoiden analyysissä selvitetään, paljonko tuotteelle on kysyntää ja tarjontaa. Lisäksi on hyvä pohtia sitä, mihin suuntaan toimiala on menossa – onko ilmassa muutoksia, jotka vaikuttavat yrityksen lähitulevaisuuteen? Markkinoiden laajuus vaikuttaa yrityksen suunnitelmiin. Aikooko yrityksesi toimia kotimaan markkinoilla vai ulkomailla? Onko yrityksellä tarkoituksena laajentaa toimintaa uusille markkinoille myöhemmin vai pyrkiikö se vahvaan asemaan ainoastaan kotipaikkakunnallasi? Liiketoimintasuunnitelmassa on myös hyvä kertoa, miten uusille markkinoille siirtyminen käytännössä tapahtuu ja mitä haasteita se voi tuoda.
7. Toimiala ja kilpailutilanne
Aloittavan yrityksen on tehtävä kilpailija-analyysi toimialalla jo toimivista yrityksistä. Millä tavalla uusi yrityksesi aikoo erottua kilpailijoistaan? Oletko tuomassa jotain uutta alalle? Liiketoimintasuunnitelmassa on hyvä pohtia kilpailijoiden heikkouksia ja vahvuuksia, sekä miten omassa yritystoiminnassa voi näitä hyödyntää.
8. Markkinointi ja mainonta
Markkinointi ja mainonta ei tarkoita pelkästään sitä, miten omaa tuotetta tai palvelua aiotaan mainostaa. Varsinkin nykyaikana yrityksen on tärkeää olla löydettävissä verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Minkälaista brändiä haluat luoda yritykselle? Millä tavalla ja kenelle tuotteita markkinoidaan? Minkälaisen vaikutuksen haluat yrityksen jättävän asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin, jotka ovat tekemisissä yrityksesi kanssa?
9. Riskit
Yritystoimintaan liittyy aina riskejä. Ne voivat olla esimerkiksi taloudellisia, operatiivisia tai vahinkoriskejä, jotka jollakin tavalla vaikuttavat yrityksen toimintaan negatiivisesti. Osa riskeistä on sellaisia, joista yritys ei ole vastuussa eikä niitä voi estää. Tällaisia voivat olla esimerkiksi luonnonilmiöt tai suhdannevaihtelut. Jos kuitenkin riskeistä on tietoinen, on niitä mahdollista joko välttää kokonaan tai vähentää niiden aiheuttamaa vahinkoa. Riskianalyysissä tulee pohtia sitä, millaisia riskejä aloittavan yrityksen toiminnalla on ja miten niitä aiotaan välttää. Onko riski niin pieni, että siihen ei kannata sitoa resursseja? Voiko riskiä pienentää vakuutuksilla tai henkilökunnan lisäkoulutuksella? Kannattaa muistaa, että mitä pienempi yritys, siitä suuremmat seuraukset yksittäisellä ongelmallisella tapahtumalla voi olla.
10. Laskelmat
Liiketoimintasuunnitelmaan tulee liittää mukaan laskelmia suunnitellusta toiminnasta. Tämä tarjoaa rahoittajille tärkeän kuvan siitä, mihin heidän sijoituksensa käytetään. Laskelmat on syytä tehdä huolella, sillä liian epämääräiset laskelmat antavat yrityksestä epäluotettavan kuvan.
Ensimmäinen tarvittavista laskelmista on rahoituslaskelma. Siinä listataan investoinnit ja käyttöpääoma ensimmäisten kuukausien ajalta. Koska yritys ei välttämättä tee tarpeeksi myyntiä aivan alkuvaiheessa, on siis selvennettävä, miten tämä alkusysäys aiotaan rahoittaa. Rahoituslaskelmaan kirjataan kaikki rahan lähteet, kuten lainat, omat sijoitukset sekä mahdolliset yritystuet.
Kannattavuuslaskelma arvioi taas yrityksen toiminnasta aiheutuvia kuluja ja tuloja. Tarkoituksena on siis selvittää, minkälaisella katteella myyntiä on tehtävä, jotta päästään plussan puolelle. Kannattavuuslaskelmassa käydään kuukausi- tai vuositasolla läpi kaikki kulut ja selvitetään näin, paljonko on kokonaismyyntitarve. Rahoituslaskelma on tarkoitettu siis ennemminkin selventämään pääoman tarvetta ja kannattavuuslaskelma sitä, paljonko yrityksen täytyy tuottaa, jotta se pystyy rahoittamaan päivittäisen yritystoiminnan.
