Yritystoimintaa aloittaessa yrittäjällä on mahdollisuus ilmoittautua Verohallinnon rekistereihin. Näitä ovat siis työnantajarekisteri, arvonlisäverovelvollisten rekisteri sekä ennakkoperintärekisteri. Jos yrityksen toiminta on pientä, rekisteröityminen ei ole pakollista. Milloin rekistereihin täytyy sitten ilmoittautua ja mitä hyötyä niistä on yritykselle tai yrittäjälle?
Työnantajarekisteri
Työnantajarekisteriin ilmoittautuminen on pakollista, mikäli yrityksessä työskentelee vakituisesti kaksi työntekijää.
Työnantajarekisteriin on ilmoittauduttava, jos yritys on säännöllinen työnantaja. Ero satunnaisen ja säännöllisen työnantajan välillä on siinä, montako palkansaajaa yrityksessä työskentelee ja minkälaisilla sopimuksilla. Säännöllisellä työnantajalla on vakituisesti palkattuna vähintään kaksi työntekijää. Säännölliseksi työnantajaksi lasketaan myös yritys, joka maksaa palkkaa vähintään kuudelle palkansaajalle yhtä aikaa työsuhteen pituudesta huolimatta. Satunnaisesti palkkoja maksava yritys on siis sellainen, jolla on yksi vakituinen työntekijä tai 1-5 lyhytaikaista työntekijää. Satunnaisen työnantajan ei siis tarvitse ilmoittautua työnantajarekisteriin, mutta sen voi silti halutessaan tehdä.
Työnantajarekisterissä olevan työnantajan on ilmoitettava joka verokausi työnantajasuoritukset myös niiltä kausilta, jolloin palkkoja ei ole maksettu. Jos yrityksellä on vain lyhytaikaisia työntekijöitä, kannattaa rekisteriin ilmoittautumista siirtää, kunnes yritys lasketaan säännölliseksi työnantajaksi. Rekisteriin ilmoittautuminen tehdään PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä YTJ-verkkopalvelussa tai paperilomakkeella. Ilmoittautumisen voi tehdä myös perustamisilmoituksen yhteydessä.
Arvonlisäverovelvollisten rekisteri
Alv-rekisteriin ilmoittautuminen on toisinaan järkevää jo ennen 10 000€ rajan ylittymistä. Näin on varsinkin, mikäli yritys toimii B2B-kaupassa tai jos alkuvaiheessa alvilliset ostot ylittävät myynnit.
Yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin siinä tapauksessa, jos 12 kuukauden tilikauden liikevaihto on vähintään 15 000 euroa. Aloittavan yrityksen tilikausi voi olla tätä pidempi tai lyhyempi. Siinä tapauksessa liikevaihto kuitenkin muutetaan vastaamaan 12 kuukautta jakamalla liikevaihdon määrä tilikauden kuukausilla ja kertomalla kahdellatoista. 15 000 euron liikevaihtoon lasketaan mukaan joitakin verottomia myyntejä, kuten kansainväliset kaupat, rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynnit sekä kiinteistön luovutukset. Sen sijaan mukaan ei lasketa liitännäisluonteisia rahoitus- ja vakuutuspalveluita eikä käyttöomaisuuden myyntejä.
Myös arvonlisäverovelvollisten rekisteriin voi ilmoittautua jo ennen liikevaihdon rajan ylittymistä. Tämä voi olla järkevää siitä syystä, että yritys voi silloin vähentää omassa verotuksessaan liiketoimintaan kuuluvien ostojen arvonlisäveron. Jos tämä 10 000 euron raja ylitetään kesken tilikauden, tulee yrityksen tilittää arvonlisävero kaikista tilikauden myynneistä. Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoittaudutaan työnantajarekisterin tavoin joko perustamis- tai muutosilmoituksella YTJ-palvelussa.
Ennakkoperintärekisteri
Ennakkoperintärekisterin tarkoituksena on ilmoittaa, että rekisteriin ilmoitettu yritys tai yrittäjä hoitaa itse ennakkoveronsa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että toimeksiantajan ei tarvitse tehdä suorituksesta ennakonpidätystä. Toimeksiantajan näkökulmasta siis työ on helpompi antaa sellaiselle tekijälle, joka hoitaa itse oman ennakkoveronsa. Koska ennakkoperintärekisteriin ei voida hyväksyä sellaisia toimijoita, joilla on ollut aikaisempia ongelmia verotuksen tai kirjanpidon kanssa, kertoo rekisteriin kuuluminen yhteistyökumppaneille myös yrityksen tai yrittäjän luotettavuudesta. Siinä tapauksessa, että suorituksesta maksetaan palkkaa, tulee toimeksiantajan tehdä ennakonpidätys riippumatta siitä, kuuluuko työn suorittaja ennakkoperintärekisteriin.
Ennakkoperintärekisteriin voidaan siis merkitä vain sellainen henkilö tai yritys, jolla ei ole olennaisia laiminlyöntejä verotuksessa tai kirjanpidossa. Toiminta ei myöskään voi olla selkeästi harrastusluonteista. Ennakkoperintärekisteriin voivat hakeutua myös sellaiset toimijat, jotka harjoittavat pelkästään tavaran kauppaa tai saavat tekijänoikeuskorvauksia. Ennakonpidätys tehdään siis työsuorituksesta, eikä tavarakaupasta sitä siis yleensä tehdä. Ennakkoperintärekisteriin hakeminen on siis aina vapaaehtoista, mutta Verohallinnolla on myös oikeus olla hyväksymättä henkilöitä tai yrityksiä rekisteriin. Rekisteriin hakeudutaan joko perustamisilmoituksella tai muutosilmoituksella. Aloittavalla yrityksellä ei tarvitse olla ollut vielä yritystoimintaa ennen rekisteriin hakemista.
