ETK on lähetellyt selvityspyyntöjä ostetusta työstä sekä kevytyrittäjiä että toiminimiyrittäjiä työllistäneille. Jos siis tällainen lomake on tippunut postiluukusta, tarkoittaa se sitä, että ETK ei ole varma ostetun työn laadusta. Eläkevakuuttamisen kannalta on nimittäin tärkeää tietää, onko teetetty työ toimeksianto vai onko kyseessä ollut työsuhde. Laskutuspalvelua käyttävät kevytyrittäjät työskentelevät YEL-vakuutuksen alaisena, jolloin eläkevakuuttaminen suoritetaan laskutuspalvelun kautta. Työsuhteessa taas työnantaja maksaa työntekijästä TyEL-maksuja. Jos ETK katsoo työsuorituksen tapahtuneen työsuhteen alaisena, voit joutua maksamaan takautuvasti kevytyrittäjän TyEL-maksuja. Työnantajasuorituksista voit oppia lisää täällä.
Lomake kannattaa täyttää totuudenmukaisesti ja tarkasti. Jos kysymys on ollut toimeksiantosuhteesta, muista tuoda sitä puoltavat seikat esiin.
Jos olet ostanut työsuorituksen kevytyrittäjältä, on kyseessä toimeksianto, joka on lain mukaan rajattu YEL-vakuutuksen alaiseksi. Tästä syystä lomaketta täyttäessä on hyvä painottaa sitä, että tehty työ on nimenomaan suoriteperusteinen, jos näin on ollut. Kaikkien osapuolten kannalta on silti tärkeää, että vastaat lomakkeen kysymyksiin rehellisesti ja tarkasti.
Ohjeistusta ETK ”Selvitys työskentelystä” -lomakkeen täyttämiseen.
Lomakkeessa on mainittu, kummalta osapuolelta asiaa selvitetään.
Alla on pyritty selventämään lomakkeen keskeisiä kohtia selkokielisemmäksi.
1. Työskentelyaika
- Työ on voitu tehdä tarpeen mukaan, esim. ”lokakuun loppuun mennessä”
- ”Päättymispäivä” voi olla myös muodossa ”ei tiedossa” tai ”ei sovittu”
Lomakkeeseen voi vapaamuotoisesti kertoa muitakin määreitä kuin kysytty, kuten esimerkiksi ”ostettu tietty työsuorite”, ”ei tarkoin määritelty kyseessä olevia aikoja”.
2. Tarkka selostus työtehtävästä
Mikäli kevytyrittäjältä on ostettu nimenomaan lopputulos tai työsuoritus, on asiaa hyvä korostaa.
- Esim. ”uusien kotisivujen tekeminen”, ”uusien asiakastilojen suunnittelu”, ”kirjan kuvitus” tai ”pihavajan valmistus”
- Eli ei makseta muusta kuin lopputuloksesta, suorituksesta tai lopullisesta palvelusta.
3. Työskentely tapahtuu
Jos ei ole tiedossa, tulee se ilmoittaa.
- Paikalla ei ole aina merkitystä, eikä se ole välttämättä edes tiedossa
- Kohdan viimeinen lokero: ”Muualla, missä” ei liene useinkaan tiedossa
4. Työskentelyssä käytetään
- Jos työnsuorittajan käyttämät välineet eivät ole tiedossa, on tämä syytä mainita. Varsin yleistä onkin, että ostetaan lopputulosta, eikä tilaaja tiedä, mitä ”välineitä tai materiaaleja” työnsuorittaja käyttää.
- Voidaan myös mainita: ”kevytyrittäjä itse päättänyt”
- ”Väline tai materiaali” voi olla mitä vain; tietokone, puhelin, vaatteet, suojavarusteet, ajonauvo, työkalut, toimistotarvikkeet, luvat/todistukset, ohjelmistot yms.
5. Työaika
- Tilaaja ei aina tiedä vastausta tähän, eli vastaus voi olla ” ei tiedossa” tai ”ei sovittu”. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun on tilattu vain työn lopputulos.
- Lomakkeen kohdassa ”työ on jatkuvaa” tai ”jaksottaista”, vastaus voi olla myös esimerkiksi muotoa ”tilanteen mukaan” tai ”aina erikseen sovittuna aikana” yms.
6. Sopimus
- Lomakkeen ”toistaiseksi voimassa oleva”, ”määräaikainen suullinen” ja ”kirjallinen sopimus” tarkoittavat työsopimuslain työsopimuksia.
- Lomakkeen kohta ”ei ole tehty sopimusta” tarkoittanee, että kyseessä ei ole työsopimuslain mukainen sopimus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ostetusta työstä ei ole tehty työsopimusta.
- Kevytyrittäjän kanssa pääsääntöisesti tehdään toimeksiantosopimus, joka voi olla tehtynä hyvinkin monella tavalla (tekstiviesti, puhelu, sähköposti, messenger yms.
- Yksi vaihtoehto on laittaa rasti ruutuun ”ei ole tehty sopimusta” ja kirjoittaa tarkennus millaisesta sopimuksesta on kysymys, eli esim. ”toimeksiantosopimus” tai ”tilattu artikkeli” yms.
7. Palkkaus
”Palkka” terminä tarkoittaa työsuhdetta, josta työntekijä saa korvausta palkkana. Kiinteä peruspalkka viittaa siis siihen, että työ on tehty työsuhteen alaisena, eikä toimeksiantona.
8. Vuosiansiot työnteettäjältä
Tässä kohdassa hankaluuksia tuottaa lomakkeen muoto. Varsin usein toimeksiantaja tilaa työn, jossa sovitaan kokonaiskustannuksesta tai -korvauksesta. Laskutuspalveluyritys hoitaa lakisääteisest maksut ja velvoitteet Verohallinnon ohjeiden mukaisesti.
- Jos muuta ei ole tiedossa, yksi vaihtoehto on ilmoittaa maksettu kokonaissumma kohtaan ”vuosi” ja ilmoittaa alle, että summa on kokonaiskorvaus kevytyrittäjille.
9. Työnsuorittajan oikeudet
Lomakkeessa on kohta ”Saako työnsuorittaja työskennellä samanaikaisesti muille työnteettäjille”.
- Toimeksiantaja ei voi tätä määritellä, joten toimeksiantosuhteessa vastaus on ”kyllä”.
Lomakkeen kohta ”apulaista” ja ”sijaista” on epäselvä.
- Varsin usein toimeksiantaja ei voi tietää miten työ jakautuu. Esimerkiksi puuportaiden tekeminen voi vaatia suunnittelua, tarvikkeiden hakemista, portaiden tekemistä, verstaan siivousta ja portaiden toimittamista. Tällöin voi olla mahdollista, että osasuorituksen tekee ”sijainen” eikä itse kevytyrittäjä (kuten mainitun siivouksen).
Kohdat vuosilomasta ja päivärahasta viittavat vuosilomalakiin ja palkan verotukseen.
- Toimeksiantosuhteessa korvausta ei makseta palkan muodossa, joten tällöin vastaukset näihin kysymyksiin on ”ei”.
10. Ohjeet ja määräykset
”Ohjeet ja määräykset” voivat olla hyvinkin monenlaisia.
- Tärkeää on erottaa, onko tilattu työn lopputulos (esim. siivous) vai määritelläänkö tilauksessa millä aineella työ tehdään, missä työjärjestyksessä ja minkä merkkisillä siivousvälineillä.
11. Tietojen antaminen
Kysymys on siitä, vastaako kevytyrittäjä ainoastaan lopputuloksesta toimeksiantajalle vai onko hänellä velvollisuus saattaa työsuoritus arvioitavaksi kesken työsuoritusta.
