Kaikkien yritysten yritysmuodosta riippumatta on hoidettava oma-aloitteisten verojen laskeminen, ilmoittaminen sekä maksaminen. Oma-aloitteisia veroja ovat esimerkiksi arvonlisävero sekä työnantajamaksut. Useimmiten oma-aloitteiset verot maksetaan kuukausittain, mutta joissain tapauksissa verot on mahdollista maksaa pidemmällä välillä.
Mitä ovat oma-aloitteiset verot?
Oma-aloitteiset verot ovat suorituksia, jotka tehdään Verohallinnolle ilman, että niistä tulee erillistä maksupyyntöä tai laskua. Yrityksen on siis itse tiedettävä, mitä veroja on maksettava ja milloin.
Oma-aloitteisiin veroihin on tullut muutoksia vuonna 2019, jotka koskevat tulorekisteriin ilmoittamista. Pääset lukemaan tulorekisteristä lisää täällä.
Oma-aloitteisia veroja ovat:
- Arvonlisävero
- Apteekkivero
- Arpajaisvero
- Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
- Ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämästä
- Ennakonpidätys puun myyntitulosta
- Lähdevero osingoista ja koroista rajoitetusti verovelvollisilta
- Lähdevero korkotuloista yleisesti verovelvollisilta
- Vakuutusmaksuvero
Arvonlisävero
Yrityksen, jonka liikevaihto ylittää 15 000 euroa, on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi ja pidätettävä kaikista myynneistä arvonlisäveron osuus. Yleinen arvonlisäverokanta on 24 %, mutta riippuen myytävästä tuotteesta, voi sillä olla alennettu 10 % tai 14 % verokanta. Jotkut myynnit ovat lisäksi arvonlisäverottomia. Arvonlisäveron osuus lisätään erikseen myyntihinnan päälle. Ostajalle jää siis arvonlisäveron maksaminen, mutta myyjällä on velvollisuus sen tilittämisestä. Jos yritys ostaa toiselta arvonlisäverovelvolliselta yritykseltä arvonlisäverollisia tavaroita tai palveluita, jotka suoraan liittyvät yritystoiminnan harjoittamiseen, voi niiden arvonlisäveron vähentää tilitettävästä verosta. Jos arvonlisäverovelvollisen yrityksen liikevaihto on yli 15 000, mutta alle 30 000 euroa, voi yritys saada alarajahuojennusta. Tämä on siis ns. alennus arvonlisäveroon. Arvonlisäverot ja niitä koskeva alarajahuojennus on siis laskettava ja tilitettävä itse. Verohallinnon sivuilla on lisätietoa alarajahuojennuksen laskemiseen. Lue lisää arvonlisäveron laskemisesta täältä.
Miten ilmoitetaan?
Oma-aloitteisista veroista tehdään ilmoitus sähköisessä OmaVero-palvelussa. Tietojen ilmoittamisessa voi käyttää paperilomaketta vain, jos sähköinen ilmoittaminen on mahdotonta jonkin erityisen esteen vuoksi. OmaVero-palvelun lisäksi ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Verohallinnon Ilmoitin.fi -palvelun kautta, jos tiedot ovat tiedostomuodossa, esimerkiksi kirjanpito-ohjelmasta tuotettuna.
Tietojen ilmoittamisessa voi käyttää paperilomaketta vain, jos sähköinen ilmoittaminen on mahdotonta jonkin erityisen esteen vuoksi.
Miten maksetaan?
Yritys saa oma-aloitteisten verojen maksamiseen viitenumeron, jolla kaikki oma-aloitteiset verot maksetaan. Verohallinto ei siis lähetä erillistä tilisiirtolomaketta jokaista verokautta varten. Oma-aloitteiset verot voi maksaa OmaVero -palvelussa, jossa maksupohjassa on jo valmiina kaikki maksuun tarvittavat tiedot. Verot voi myös maksaa tavallisessa verkkopankissa tai taloushallintajärjestelmän kautta suoraan oma-aloitteisten verojen pankkitileille.
Milloin maksetaan?
Yrityksen on tehtävä ilmoitus veroista oman verokautensa mukaisesti. Oma-aloitteisten verojen kohdalla verokausi on useimmiten yksi kuukausi. Ilmoitus tehdään viimeistään kuukauden 12. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä, jos ilmoituspäivä osuu pyhäpäivälle tai viikonlopulle. Arvonlisäverot sen sijaan ilmoitetaan ja maksetaan vasta sitä seuraavana kuukautena. Eli esimerkiksi arvonlisävero helmikuulta ilmoitetaan ja maksetaan vasta huhtikuun 12. päivä. Jos yrityksen verokausi on kalenterivuosi, maksetaan oma-aloitteiset verot seuraavan vuoden helmikuun lopussa 12. päivän sijasta.
Pidennetty verokausi
Yrityksen oma-aloitteisten verojen verokausi on yleensä yksi kuukausi. Pienet verovelvolliset voivat kuitenkin hakea pidennettyä verokautta. Kriteerinä arvonlisäveron pidemmälle verokaudelle on, että yrityksen liikevaihto on enintään 30 000 euroa kalenterivuodessa. Jos yritys maksaa säännöllisesti palkkaa ja liikevaihto on enintään 100 000 euroa, voi yritys maksaa veronsa neljänneskalenterivuosittain.
Yrityksen oma-aloitteisten verojen verokausi on yleensä yksi kuukausi. Pienet verovelvolliset voivat kuitenkin hakea pidennettyä verokautta, jos liikevaihto on enintään 30 000 euroa kalenterivuodessa.
Pidennettyyn verokauteen hakeudutaan joko perustamisilmoituksella, muutosilmoituksella tai OmaVero -palvelussa. Hakemus voidaan hylätä silloin, jos yrityksen liikevaihto ylittää 30 000 euron rajan tai jos yrityksellä on ollut aikaisemmin ongelmia verojen ilmoittamisessa tai maksamisessa. Jos raja ylittyy kuluvalla tai seuraavalla kalenterivuodella, tulee tästä tehdä muutosilmoitus OmaVerossa tai Verohallinnon lomakkeella 4071. Muutosta voi hakea vasta silloin, kun edellisestä muutoksesta tai toiminnan aloittamisesta on vähintään yksi vuosi. Uusi, pidennetty verokausi tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alussa. Jos verokautta lyhennetään, tulee se voimaan hakemusta seuraavan lyhyemmän verokauden alussa.
Alkutuottajat ja kuvataiteilijat
Alkutuottajiksi luetaan mm. maa- ja metsätalouden harjoittajat. Sekä alkutuottajilla että kuvataiteilijoilla on omat säännökset oma-aloitteisten verojen maksamiseen. Riippumatta liikevaihdon koosta, he voivat aina käyttää pidennettyä verokautta, eli tilittää arvonlisäverot vain kerran kalenterivuodessa. Jos arvonlisäveron alaisia veroja ei kalenterivuoden aikana ole ollut, pitää ilmoitus silti tehdä. Ainoana poikkeuksena tähän ovat metsätalouden harjoittajat, joiden ei tarvitse tehdä ilmoitusta, jos arvonlisäverollisia myyntejä ei ole ollut.
Sekä alkutuottajilla että kuvataiteilijoilla on omat säännökset oma-aloitteisten verojen maksamiseen. Riippumatta liikevaihdon koosta, he voivat aina käyttää pidennettyä verokautta, eli tilittää arvonlisäverot vain kerran kalenterivuodessa.
Mitä jos ilmoituksessa on virhe?
Jos veroilmoitukseen on tullut annettua virheellisiä tietoja, pitää ne muuttaa antamalla kokonaan korvaava veroilmoitus. Pelkkä virheen korjaaminen ei siis riitä, vaan koko ilmoitus on tehtävä uudelleen niin, että kaikki tiedot ovat oikein. Oikaisuilmoitus tehdään sähköisesti OmaVero -palvelussa. Ensimmäisen ilmoituksen tavoin paperilomaketta voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Oikaisuilmoitus annetaan siitä verokaudesta, jossa virhe on. Korjaus on kuitenkin tehtävä kolmen vuoden kuluessa. Jos ilmoituksella korjataan ennakonpidätystä, lähdeveroa tai työnantajan sairausvakuutusmaksua, voi myös vuosi-ilmoitus kaivata korjausta.
Jos virhe on vain vähäinen, voi korjauksen tehdä vaihtoehtoisella tavalla. Uuden ilmoituksen sijasta virheen voi korjata seuraavan verokauden ilmoitettavan veron määrää muuttamalla, jos virhe on huomattu ennen seuraavaa verokautta. Vähäisellä virheellä tarkoitetaan virhettä, jonka suuruus on enintään 500 euroa verokaudelta verolajia kohden.
Mitä jos veroja ei maksa ajallaan?
Jos ilmoitusta oma-aloitteisista veroista ei tee aikataulun mukaan, joutuu yritys maksamaan myöhästymismaksua. Kannattaa muistaa, että useimmissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä myös kausilta, jolloin palkkaa ei ole maksettu tai yrityksellä ei ole ollut arvonlisäverollista myyntiä tai ostoja.
Maksun määrä määräytyy sen mukaan, onko vero myöhässä yli vai alle 45 päivää. Ensimmäiseltä 45 päivältä maksetaan 3 € päivältä. Tämä on siis enintään 135 euroa. Jos veroilmoitus on myöhässä yli 45 päivää ja kyseessä on verokauden ensimmäinen ilmoitus, lisätään tämän 135 euron päälle 2 % myöhässä ilmoitetun veron määrästä. Tämä koskee siis vain verokauden ensimmäistä ilmoitusta. Ensimmäistä veroilmoitusta korvaavasta ilmoituksesta ei tule myöhästymismaksua, jos se on korkeintaan 45 päivää myöhässä. Yli 45 päivän myöhästymisen jälkeen myös oikaisuilmoitukselle määrätään lisämyöhästymismaksu, joka on 2 % myöhässä ilmoitetun veron määrästä. Myöhästymismaksu voi olla korkeintaan 15 000 euroa verolajilta. Verolajilla tarkoitetaan tässä tilanteessa esimerkiksi ALV:a tai työnantajamaksuja.
Esimerkiksi:
Yritys ilmoittaa arvonlisäveron määräksi 10 000 euroa 19.10. Ilmoitus on siis myöhässä 7 päivää. Näiltä päiviltä myöhästymismaksua tulee 7 * 3 euroa = 21 euroa.
Sama yritys täydentää aikaisempaa veroilmoitusta 29.10. ja ilmoittaa veron olevankin 14 000 euroa. Tästä ei enää peritä myöhästymismaksua, koska ilmoituksen määräpäivästä on alle 45 päivää.
Yritys tekee vielä toisen korvaavan ilmoituksen 1.12. ja ilmoittaa veron olevan aikaisemmalla verokaudella 15 000 euroa. Alkuperäisen ilmoituksen eräpäivästä on siis yli 45 päivää, joten tällä kertaa myöhästymismaksua tulee 2 %. Aikaisempi ilmoitettu vero oli 14 000 euroa ja uusi 15 000 euroa. Myöhästymismaksun perustana käytetään siis näiden erotusta eli 15 000 – 14 000 euroa = 1 000 euroa. Näin saadaan maksun määrä 2 % * 1 000 euroa = 20 euroa.
Jos tässä tapauksessa korjatun veron määrä olisi ollut pienempi kuin vertailussa käytetyn veron määrä, ei myöhästymismaksua olisi tullut.
