Yhä useampi ihminen tekee nykyään töitä freelancerina, ja siihen on syynsä. Freelancerin työ on joustavaa ja sopii monenlaisiin ammatteihin ja elämäntilanteisiin. Tässä artikkelissa kerromme, miten freelancer-yrittäjyys eroaa palkkatyöstä, mitä freelancerin tulee osata ja miten freelancer-työn voi aloittaa. Jos joustavat työnteon mahdollisuudet kiinnostavat sinua, jatka siis lukemista ja kokeile yrittäjyyttä freelancerina. Ehkä freelancertyö on uusi työmuotosi?

Mitä freelancer-yrittäjyys on?

Freelancer-käsitettä käytetään monissa erilaisissa tilanteissa kuvaamaan tilannetta, jossa työntekijällä ei ole työsuhdetta työantajaan. Työ on myös luonteeltaan yleensä osa-aikaista tai lyhytaikaista. Freelancer-työn ominainen piirre on myös se, että freelancer saa itse vapaasti tehdä töitä useille eri toimeksiantajille jopa samanaikaisesti. Joustavuus on tärkeää monille, ja freelancerina työskentely tuo elämään aivan uudenlaista joustoa palkkatyöhön verrattuna.

Monet freelancereina toimivat työskentelevät ajoittain intensiivisemmin ja varaavat sitten osan ajasta matkusteluun tai muuten lomailuun. Freelancerina työskentely mahdollistaa myös paikasta ja ajasta riippumattoman työskentelyn: monien alojen töitä voi suorittaa verkkoyhteydellä vaikka maailman toiselta laidalta. Tällainen työskentelytapa sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin, ja sitä on myös mahdollista muokata nopealla aikataululla. Läppärin kanssa työtätekeviä reissaajia kutsutaan usein diginomadeiksi, uuden ajan vaeltajiksi. Erityisesti nuoret ammattilaiset kokevat tämän uuden tavan tehdä töitä mielenkiintoisemmaksi. Nopeat muutokset eivät yleensä ole mahdollisia perinteisessä työelämässä, jossa muutosten toteuttamiseen tarvitaan yleensä vähintäänkin kuukausia aikaa.

Myös yrittäjyysmuotona freelancer-työ voi olla monimuotoista. Freelancer-yrittäjä voi toimia itsenäisenä elinkeinonharjoittajana, jolloin hänellä on oma toiminimi. Vaihtoehtoisia yritysmuotoja ovat henkilöyhtiö (joko avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) ja osakeyhtiö. Yrittäjänä toimiminen tarkoittaa myös sitä, että freelancer huolehtii itse kaikenlaisista toiminnan aiheuttamista kuluista sekä yritystoiminnan vakuutuksista, kuten eläkevakuutuksesta. Freelancer-yrittäjä merkitään myös ennakkoperintärekisteriin.

Kuka voi ryhtyä freelancer-yrittäjäksi?

Periaatteessa kuka tahansa työikäinen voi ryhtyä freelancer-yrittäjäksi. Ihan pienten projektien vuoksi ei freelancer-yrittäjän ammattia välttämättä kannata harkita, sillä kaikenlainen paperityö vie joka tapauksessa aikaa. Satunnaisiin, pieniin työprojekteihin, joista ei ole tarkoitus saada täyttä toimeentuloa, sopii paremmin niin sanottu kevytyrittäjyys. Tällöin esimerkiksi laskutuksen voi hoitaa ulkoisen laskutuspalvelun kautta eikä freelancer-työtä tekevän tarvitse hankkia omaa toiminimeä tai merkitä yritystään ennakkoperintärekisteriin.

Millä aloilla freelancer voi työskennellä?

Freelancerina työskentely on joillakin aloilla yleisempää kuin toisilla, mutta työelämän muuttumisen myötä uudet alat ovat muuttuneet joustavammiksi ja mahdollistaneet freelancerina työskentelyn. Tyypillisiä ja perinteisiä freelancer-ammatteja ovat kirjoittamiseen ja kääntämiseen liittyvät työtehtävät mutta myös yhä useampi graafikko, koodaaja ja opettaja työskentelee freelancerina saadakseen kaipaamaansa joustoa työelämään.

Freelancer-kääntäjä

Kääntäjän työ sisältää erilaisten tekstien kääntämistä kieleltä toiselle. Käännettävät tekstit voivat olla käytännössä mitä tahansa verkkosivuista ja yksityisistä asiakirjoista kokonaisiin kirjoihin ja ohjelmistoihin. Digitalisaatio ja erityisesti internet on lisännyt tekstien määrää valtavasti. Suomi on kielenä pieni ja haastava, joten konekääntäjä ei vielä pitkiin aikoihin, ehkä koskaan, voi korvata ihmiskääntäjää käännöstyössä. Varsinaisen käännöstyön lisäksi kääntäjän työhön kuuluu myös editointia, kielenhuoltoa ja oikolukua.

Freelancer-sisällöntuottaja

Nettiaikakaudella myös sisällöntuottamistyön määrä on kasvanut eksponentiaalisesti. Yrityksen kannalta on järkevää ostaa sisältöä yrityksen ulkopuolelta ja keskittyä itse ydinosaamiseensa. Sisällöntuottajan työtä on yleensä näkyvillä yrityksen nettisivuilla sekä mahdollisesti myös muissa markkinointimateriaaleissa.

Freelancer-graafikko

Myös graafikkojen työtä tarvitaan nettimaailmassa enemmän kuin koskaan ennen, mutta toisaalta graafikon työ on aiempaa moninaisempaa. Graafikko ammattinimikkeenä ei itse asiassa kovinkaan hyvin kuvaa ammatin mahdollisia työtehtäviä, sillä graafikko voi tehdä monenlaista työtä graafisesta suunnittelusta monenlaisiin muotoilutehtäviin.

Freelancer-koodari

Freelancer-työ on tuttua myös koodaajille, jotka tyypillisesti palkataan työskentelemään yksittäiseen projektiin sen valmistumiseen asti. Koodaajan työ voi liittyä esimerkiksi verkkokaupan avaamiseen, asiakaspalautelomakkeen laadintaan tai yleensä yrityksen toiminnan automatisointiin, jonka luominen edellyttää ohjelmointitaitoja. Vaikka yhä useammat suomalaiset osaavat nykyään jonkin verran ohjelmointia, esimerkiksi kokonaisen sovelluksen luominen edellyttää vankkaa ammattitaitoa. Freelancerina työskentelevän koodaajan kannalta tilanne on myös hyvä, sillä hän voi täyttää kalenteriaan juuri sen verran kuin haluaa.

Freelancer-yrittäjyyden edut pähkinänkuoressa

Joustavuus ja itsenäisyys ovat tärkeimpiä syitä freelancereille, ja ne ovat ehdottomasti myös freelance-työn suurimmat edut perinteiseen ”kahdeksasta neljään” -palkkatyöhön verrattuna. Toki on myös totta, että tietyillä aloilla, kuten käännösalalla, suurin osa tarjolla olevasti työstä on freelancerina tehtävää työtä.

  • Joustavuus. Freelancer voi yleensä tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta, eikä hänen tarvitse raportoida päivittäisestä työajastaan työnantajalle. Freelancer voi tehdä töitä oman aikataulunsa mukaisesti ja vaikka toiselta puolelta maapalloa.
  • Itsenäisyys. Freelancer voi työskennellä itsenäisesti ilman, että esimies hengittää niskaan koko ajan. Toki hänellä on vastuu siitä, että projekti valmistuu ajoissa, mutta hän ei ole riippuvainen esimerkiksi kollegoidensa työpanostuksesta, kuten monissa muissa yrityksissä. Freelancerilla ei ole myöskään paineita koko yrityksen menestyksestä, eivätkä yrityksellä mahdollisesti olevat työpaineet vaikuta hänen omaan, yksilölliseen työtehtäväänsä.
  • Palkkataso. Freelancer voi määritellä itse palkkatasonsa määrittelemällä työmääränsä itse. Vaikka monilla freelancer-aloilla tuntipalkka ei päätä huimaa, voi ahkera freelancer päästä hyville ansioille ja nostaa ajan myötä tuntipalkkaansa kokemuksen kertymisen myötä. Samalla tavoin freelancer voi myös halutessaan laskea työmääräänsä joko hetkellisesti tai elämäntilanteen mukaan. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmat haluavat yleensä työskennellä vain osa-aikaisesti, ja freelancertyö on täydellinen ratkaisu tällaiseen elämäntilanteeseen.
  • Vapaus. Freelancer-työn vapaus tarkoittaa luonnollisesti joustavuutta ja itsenäisyyttä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että työntekijä voi työskennellä samaan aikaan useilla eri aloilla tai halutessaan vaihtaa kokonaan alaa. Freelancer-työt eivät yleensä edellytä muodollista pätevyyttä, vaan pätevyys syntyy koulutuksen ja työkokemuksen yhdistelmänä. Esimerkiksi koodaaja voi olla pätevä riippumatta siitä, millaisen koulutuksen hän on saanut. Tärkeää on, että hän pystyy toteuttamaan tehtävän, jonka hän itselleen ottaa. Hyvin onnistuneet projektit ovat freelancerille kultaakin arvokkaampia, ja hän voi kerätä tyytyväisiltä asiakkailtaan palautetta hyvin sujuneista yhteistyöprojekteista ja luoda esimerkiksi omat verkkosivut, jossa hän esittelee työnsä tuloksia.
Edellinen artikkeliETK:n ”Selvitys työskentelystä” -lomakkeen täyttäminen
Seuraava artikkeliHenkilöyhtiön verotus

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän
Captcha verification failed!
Captcha-käyttäjän tulos epäonnistui. ota meihin yhteyttä!